Hyppää sisältöön

Suomen EU-puheenjohtajakausi ja sukupuolten välinen tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvo on ihmisoikeuskysymys. Se on myös talouden tärkeä ajuri: naisten tasavertainen osallistuminen työelämään lisää tutkitusti talouskasvua. Tämä korostuu Romanian, Suomen ja Kroatian yhteisessä ns. triojulistuksessa, johon on kiteytetty tasa-arvoon liittyviä tavoitteita maiden EU-puheenjohtajakausille. On hienoa, että julistuksessa on mukana myös intersektionaalisuus, eli esimerkiksi vammaisten naisten, romaninaisten ja maahanmuuttajataustaisten naisten asema.

Suomi tulee vaikuttamaan EU:n puheenjohtajakaudellaan unionin ulkosuhteissa naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja asemaan monin eri tavoin. Keskeisiä välineitä ovat kehityspolitikka, ihmisoikeuspolitiikka ja YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus -agendaan liittyvä työ.

EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin avunantaja, joten EU:lla on paljon vaikutusvaltaa, jos se sitä yhtenäisesti käyttää. EU:n sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman tavoitteena on, että 85 prosentti kaikista EU:n uusista kehitysyhteistyöohjelmista sisältää suoria tai välillisiä tasa-arvotavoitteita.

Lissabonin sopimuksen myötä kiertävän puheenjohtajamaan rooli on pienentynyt perinteisen ulkopolitiikan alalla, sillä EU:n ulkosuhdehallinto vetää kokoukset ja päättää agendat. Kehityspolitiikassa pj-maalla on kuitenkin edelleen vetovastuu. Tämä antaa Suomelle mahdollisuuden pitää esillä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Helsingissä järjestettävään EU:n neuvoston kehitysryhmän (CODEV) kokoukseen onkin kutsuttu puhujaksi UNFPAn edustaja. Kehitysministerien kokouksessa puolestaan on tarkoitus hyväksyä päätelmät EU:n tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman toimeenpanon raportoinnista. Asia kuulostaa varsin proseduraaliselta, mutta on tärkeää seurata, miten paljon tasa-arvotyöhön tosiasiassa suuntautuu resursseja eri EU-maissa.

Myös EU:n sisällä haastetaan voimakkaasti sekä gender equality -käsitettä että seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Euroopan neuvoston puitteissa neuvoteltu sukupuolittunutta väkivaltaa koskeva Istanbulin sopimus on viime aikoina kyseenalaistettu useissa EU-maissa, koska sen pelätään tuovan mukanaan ”perinteisiä perhearvoja rapauttavaa gender-ideologiaa”.  Onkin valitettavasti epätodennäköistä, että EU:n liittyminen Istanbulin sopimukseen olisi lähiaikoina toteutumassa, Se on kuitenkin Suomelle tärkeä tavoite, jota tulemme EU-pj-kaudella määrätietoisesti ajamaan.

Lopuksi on syytä mainita, että Suomi johtaa tasa-arvotyötä myös omalla esimerkillä: kaikki kolme Suomen pysyvän EU-edustuston suurlähettilästä (Coreper II:sta, Coreper I:stä  ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteasta vastaavat suurlähettiläät) ovat naisia. Tiettävästi millään muulla maalla ei ole vastaavaa ”värisuoraa”. Tästä on syytä olla ylpeä.

Katri Viinikka
tasa-arvosuurlähettiläs, ulkoministeriö
jäsen Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -foorumissa

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.