Naisjärjestöjen Keskusliitto teettää syksyn aikana katsauksen, joka tuo ensimmäistä kertaa esille Afganistanin naistenoikeusaktivistien kokemuksia Suomen kriisinhallinnasta viimeisten 20 vuoden ajalta. Katsaus selvittää samalla, miten naisten oikeuksia rajoitetaan nyt kun Taliban on ollut vallassa vuoden.
”Katsaus on tärkeä viesti siitä, että Suomi ei ole unohtanut Afganistanin naisjärjestöjä ja ihmisoikeuspuolustajia, jotka taistelevat oikeuksiensa puolesta henkensä uhalla. Katsauksessa naiset kertovat oman näkökulmansa, ja se taas antaa arvokasta tietoa siitä, miten Suomen tuki on näkynyt naisten elämässä ja miten jatkossa työtä voidaan tehdä paremmin”, sanoo katsauksen kirjoittaja, toimittaja ja tietokirjailija Katri Merikallio.
Suomi halusi 2000-luvun alussa muiden maiden tapaan vapauttaa naiset Talibanin sortohallinnon alta. Suomi on tukenut Afganistania kehitysyhteistyövaroista 20 vuoden aikana noin 415 miljoonalla eurolla. Siviilikriisinhallinnassa Suomi panosti osana EU:ta Afganistanin poliisitoiminnan ja oikeusvaltion kehittämistä tasa-arvoisempaan ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan. Talibanin valtaannousun jälkeen 2021 naisten oikeutta tehdä työtä on kavennettu rajusti, tyttöjen yläasteet ja lukiot on suljettu eivätkä naiset saa liikkua ilman miespuolista saattajaa. Naisten kokemuksia Suomen toiminnasta ei ole kartoitettu aikaisemmin.
“Rauhaa ei voi rakentaa ilman naisten ääntä. Naisten oikeudet menevät koko ajan huonompaan suuntaan, ja heiltä on viety käytännössä kaikki oikeudet. Tilanne on kestämätön ja siihen on puututtava”, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä.
Katsauksen rahoittaa ulkoministeriö. Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat Suomen YK:n ihmisoikeusneuvostotyön ja ulkopolitiikan kärjessä. Katsaus on osa kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan suosituksia, joiden avulla neuvottelukunta haluaa vauhdittaa Suomen ulkopolitiikan tasa-arvotavoitteita. Katsauksen työstö aloitettiin elokuussa.
Raporttia varten haastatellaan afgaaninaisvaikuttajia, jotka ovat toimineet yhdessä suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten kanssa. Haastateltavien joukossa on poliitikkoja, järjestö- ja ihmisoikeusaktiiveja, naispoliiseja, naistoimittajia sekä naistuomareita ja -syyttäjiä. Osa haastateltavista on paennut maasta ja osa on jäänyt kotimaahansa. Katsauksessa kuullaan myös afgaaninaisten toiveet EU:lle ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle, jonka jäsen Suomi on.
Afganistanin naisten ääni -katsaus julkaistaan ja luovutetaan ulkoministeri Pekka Haavistolle alkuvuonna 2023.
Lisätietoja:
Pääsihteeri Terhi Heinilä, [email protected], p. 040 530 5544
Toimittaja, tietokirjailija Katri Merikallio, [email protected], p. 040 8274229