Suomella on lakisääteinen velvollisuus ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja järjestää uhreille tukea. Tähän velvoittaa EU:n väkivaltadirektiivi ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisevä Istanbulin sopimus. Sopimus myös edellyttää Suomea tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Hallitusohjelmassa halutaan varmistaa hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyö sekä hyödyntää järjestöjen osaaminen palveluiden saatavuuden ja laadun parantamiseksi.
Järjestöt tuottavat suurimman osan väkivaltaa kokeneiden palveluista ja ne tarjoavat myös Istanbulin sopimuksen edellyttämiä, vain naisille tarkoitettuja palveluja. Talouden kielellä järjestöt tuottavat noin 5000 erilaista palvelua ja palvelujen taloudellinen arvo on 1,7 miljardia euroa. Silti naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ jää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoimintaa koskevassa selvityksessä marginaaliin. Selvityksessä ei huomioida Suomen lakisääteisiä velvollisuuksia järjestää uhreille erityisiä tukipalveluita tai tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Järjestöjen tuottamien palveluiden jatkuvuus on turvattava pitkäkestoisella ja vakaalla rahoituksella. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä moitteita riittämättömistä tukipalveluista väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille.
Viime vuonna Euroopan neuvosto kehotti Suomea kehittämään pitkäaikaista rahoitusta kansalaisjärjestöille, jotka tarjoavat Istanbulin sopimuksen edellyttämiä erityistukipalveluita naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille. Tällaisia tukipalveluita ovat esimerkiksi turvakodit, puhelin- ja verkkopalvelut, vertaistukiryhmät ja oikeisiin palveluihin ohjaaminen.
Valtio ja järjestöt tarvitsevat toisiaan, jotta Suomi täyttää ihmisoikeusvelvoitteensa ja väkivallan kokijat saavat tarvitsemansa avun. Tämän tulisi näkyä myös järjestöavustusten tulevaisuudessa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau, katri.leino-nzau@naisjarjestot.fi, 010 582 9660
Vaikuttamisen päällikkö Anniina Vainio, anniina.vainio@naisjarjestot.fi, 010 582 9661