Ruotsin ohella Kanada, Ranska ja viimeisimpänä Meksiko ovat jo systemaattisesti nostaneet naisten oikeudet ja tasa-arvon esiin.
SUOMI edistää ulkopolitiikassaan naisten oikeuksia. Myös Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa todetaan, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista ja sen ”keskeisenä tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien täyttä toteutumista.”
Tavoitetta tukee hallituksen tasa-arvo-ohjelma, ja Suomi on myös YK:ssa sovitussa Agenda 2030 -toimintaohjelmassa sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa läpileikkaavasti. Kunnianhimoisten tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan läpileikkaavaa strategiaa ja kohdennettuja voimavaroja.
RUOTSI otti feministisen ulkopolitiikan virallisesti käyttöön vuonna 2015. Systemaattisella ulkoasianhallinnon uudistamisella pyrittiin rakennemuutokseen, joka vauhdittaa tasa-arvotyötä. Toimintaa ohjaa vaalikausien yli ulottuva strategia.
Ruotsissa feministinen ulkopolitiikka nojaa kolmen ärrän periaatteeseen: rättigheter, representation, resurser. Naisten yhtäläiset oikeudet, naisten edustus erityisesti johtotehtävissä ja naisten tasa-arvoinen toimeentulo ovat ulkopolitiikan keskiössä.
Systemaattinen tasa-arvotyö vauhditti Ruotsin valitsemista YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2017–2018.
MYÖS Kanada, Ranska ja viimeisimpänä Meksiko ovat ottaneet käyttöön feministisen ulkopolitiikan. Maiden toimintaa ohjaa näkyvä strateginen sitoutuminen ja vahva retoriikka naisten oikeuksien puolesta.
Ranskalla on meneillään kolmas sukupuolten tasa-arvon strategia, joka kattaa vuodet 2018–2022. Ranska tuo naisten oikeuksien edistämisen ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamisen ulkopolitiikassaan esiin näyttävästi, raportoi työstään systemaattisesti ja kouluttaa laajasti virkahenkilöitään sukupuolten tasa-arvoon. Ranskan feministinen diplomatia sisältää indikaattoreita, joilla kehitystä voidaan mitata.
Kanadan feministinen visio on köyhyyden poistaminen ja rauhanomaisemman, inklusiivisemman ja vauraamman maailman luominen. Kanada näkee, että sukupuolten tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen ovat tehokkaimmat keinot näiden päämäärien saavuttamiseksi.
Meksiko sitoutui vuonna 2020 intersektionaaliseen naisten oikeuksien edistämiseen ulkopolitiikassaan. Myös maan ulkoasiainhallinnossa pyritään sukupuolten tasa-arvoon ja seksuaalisen häirinnän estämiseen.
TÄNÄÄN keskiviikkona Pariisissa alkaa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin isännöimä Generation Equality -foorumi, jonka ensimmäinen osa järjestettiin maaliskuussa Mexico Cityssä. Tasa-arvon edistäminen edellyttää aktiivista toimijuutta kansainvälisessä politiikassa. Tarvitsemme vahvemman vastapainon niille maille, jotka yrittävät purkaa tasa-arvon saavutuksia.
Intersektionaalisuus on tärkeä feministisen ulkopolitiikan periaate: naisia on monenlaisia ja lukuisat eri tekijät vaikuttavat ihmisoikeuksien toteutumiseen.
Suomi onkin ottanut tämän moninaisuuden huomioon ja painottanut muun muassa vammaisten naisten, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden haavoittuvassa asemassa olevien naisten oikeuksia.
On tärkeää, että sukupuolten tasa-arvo lähtökohtana ja omana tavoitteenaan leikkaa läpi ulkoasiainhallinnon. Esimerkiksi ulkoasiainhallinnon raportoinnissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tasa-arvotavoitteisiin.
SUOMI hakee YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–2024, ja yhtenä kampanjateemana ovat naisten ja tyttöjen oikeudet. Nykyinen naisten johtama hallitus saa edelleen paljon huomiota maailmalla, ja Suomeen kohdistuu siksi paljon odotuksia.
Feministisen ulkopolitiikan kautta Suomi voi selvästi näyttää kuuluvansa niihin maihin, jotka edistävät naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa – sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Eva Biaudet ja Terhi Heinilä
Teksti on julkaisu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 30.6.2021.