Hyppää sisältöön

Suomessa käytiin historian ensimmäiset tasa-arvovaalit

Viime viikonloppuna Suomessa tehtiin historiaa. Tuleville hyvinvointialueille valittiin päättäjät historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Vaikka naisten osuus valituista on viime vuosina kansallisissa vaaleissa noussut, nyt ensimmäistä kertaa valituksi tuli naisenemmistö. Näin ei ole koskaan käynyt kunta- tai eduskuntavaaleissa.

Naisten osuus valituista on yli 50 % 13 alueella ja alle 50% 8 alueella

Sote-alalla työskentelevistä jopa 87 prosenttia on naisia. Äänestyspäätöksiä tehdessään suomalaiset painottivat aluevaaleissa näiden alojen osaamista, näkemystä ja kokemusta, sillä valituksi aluevaltuustoihin kaikilla alueilla tuli iso joukko juuri sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Sukupuolijakaumat vaihtelevat alueittain jonkin verran: naisten osuus valituista on yli 50% 13 alueella ja alle 50% 8 alueella. Myös puolueiden välillä on isoja eroja: esimerkiksi SDP:llä, vihreillä ja vasemmistoliitollakin valituksi tulivat selkeät naisenemmistöt, kun taas perussuomalaisten listoilta miehiä tuli valituksi tuplasti naisia enemmän. Kokoomuksen ja keskustan osalta naisten ja miesten määrät tuoreista aluevaltuutetuista ovat lähes tasoissa, niukasti kuitenkin edelleen miesenemmistöisiä.

Joka tapauksessa kokonaisuudessaan naisenemmistöinen vaalitulos on uusi virstanpylväs suomalaisessa tasa-arvotarinassa. Muistamme mielellämme, miten Suomi on ollut sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä, kun yli sata vuotta sitten maassamme on nähty ensimmäiset naispuoliset ehdokkaat ja vaaleilla valitut poliitikot. Toistasataa vuotta ehti siis kuitenkin kulua, ennen kuin valituksi tuli enemmän naisia kuin miehiä. Aidosti tasa-arvoinen tilanne on vasta sitten, kun naisenemmistöinen päätöksentekoelin ei ole uutinen sen enempää kuin miesenemmistöinenkään.


Historiallista tulosta tukivat epäilemättä aluevaalien keskeiset teemat. Hyvinvointialueilla tulee olemaan merkittävä rooli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Naisjärjestöjen Keskusliitto kampanjoi vaalitavoitteidensa kautta sen puolesta, että uusia alueita rakentaessa huomioidaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus läpileikkaavasti. Tämän tulee näkyä niin rakenteissa, käytännöissä, strategiassa kuin budjettiratkaisuissa. Aluevaalit olivat siis myös teemojensa puolesta tasa-arvovaalit.

Huolta on aiheellisesti aiheuttanut vaalien alhainen äänestysprosentti. On demokratiamme kannalta aivan keskeinen haaste, jos äänensä antaa vain alle puolet äänioikeutetuista. Jatkossa aluevaalien yhdistäminen kuntavaaleihin toivottavasti nostaa äänestysintoa, mutta siitä riippumatta äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on syytä pohtia keinoja läpi puoluekentän.

Aidosti tasa-arvoinen tilanne on vasta sitten, kun naisenemmistöinen päätöksentekoelin ei ole uutinen sen enempää kuin miesenemmistöinenkään.

Historiallisten tasa-arvovaalien tuloksen takana olivat juuri äänestäjät. Puolueet asettivat ehdokkaiksi edelleen enemmän miehiä kuin naisia, mutta äänestäjät äänestivät aluevaltuutetuiksi naisia merkittävästi enemmän kuin heidän osuutensa ehdokkaista oli. Ehdolle asetetuista 45% oli naisia kun taas läpimenneistä aluevaltuutetuista naisten osuus oli 53%.

Tulos on tasa-arvon kannalta historiallinen, mutta ei autuaaksi tekevä. Seuraavaksi alueilla tulee varmistaa, että naisten saama merkittävä luottamus näkyy myös paikkajaossa. Neuvottelut keskeistä valtaa käyttävistä johtopaikoista ovat jo käynnistyneet kaikilla hyvinvointialueilla. Vaalitulos velvoittaa puolueita viemään äänestäjien tahdon mukaisen historiallisen vaalituloksen myös paikkajakoon. Tasa-arvotyötä tehdään päätös kerrallaan ja muutos lähtee ennen kaikkea asenteista.

Saara-Sofia Sirén

Kirjoittaja on Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja.


Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa tai edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.