Hyppää sisältöön

Suomi teki Afganistanissa paljon hyvää – nyt naisia ei saa jättää yksin

Naisjärjestöjen Keskusliiton tuoreessa selvityksessä Afganistanin naisvaikuttajat kertovat ensimmäistä kertaa, miten Suomen 20 vuotta kestänyt kriisinhallinta heidän mielestään onnistui ja mitä Suomi voi tehdä Talibanin kiristyvässä otteessa.

Katsaukseen haastatellut naisvaikuttajat pitivät Suomea kuuntelevana ja luotettavana kumppanina, mutta koska Suomi perusteli osallistumistaan Afganistanin operaatioon juuri naisten oikeuksilla, velvoittaa se toimimaan. Afgaanivaikuttajat antavat konkreettisia työkaluja Suomelle tilanteen parantamiseksi:

  • Humanitäärisen viisumin käyttöönotto. Moni Suomen kanssa yhteistyötä tehnyt naisihmisoikeuspuolustaja on Talibanin valtaannousun jälkeen hengenvaarassa.
  • Aloite YK:n ihmisoikeusneuvostossa, että Afganistaniin luodaan koko maan kattava ihmisoikeuksien monitorointi. Vain luotettavan dokumentoinnin avulla Taliban voidaan saattaa vastuuseen teoistaan.
  • Kevyempi tapa hakea rahoitusta pienille, naisten asemaa vahvistaville kansalaisjärjestöhankkeille. Naiset perustavat nyt pieniä oma-apuryhmiä ja nämä ryhmät tarvitsevat tukea.

”Afganistanin naisilta on nyt viety lähes kaikki oikeudet. Naisten tulee voida tehdä työtä, opiskella, ja toimia kansalaisjärjestöissä. Suomen on nyt tärkeää jatkaa tukeaan afgaaninaisille. Erityisesti naisten johtamat kotitaloudet tarvitsevat kiireellistä taloudellista apua,” painottaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.

Talibanin teki Afganistanista maailman ainoan maan, joka kieltää koulutuksen tytöiltä ja naisilta.

Suomen toimilla on merkitystä

Suomi käytti 20 vuoden aikana noin 430 miljoonaa euroa Afganistanin kehitysyhteistyöhön ja siviilikriisinhallintaan. Tuen avulla muun muassa koulutettiin naispoliiseja ja parannettiin seksuaaliterveyttä. Naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen oli Afganistaniin lähdön pääsyitä.

”Haastatellut toivat selkeästi esiin, että sillä on merkitystä, jos Suomi nostaa kaikissa YK:n ihmisoikeusneuvoston keskusteluissa afgaaninaisten tilanteen esiin ja vaatii todellisia toimia,” sanoo selvityksen kirjoittanut toimittaja ja tietokirjailija Katri Merikallio.  

Miltei jokainen haastateltu nainen vetoaa suoraan Suomeen: “Talibania ei tule missään tapauksessa tunnustaa. Älkää unohtako meitä, seiskää meidän rinnallamme nyt, kun me sitä kaikkein eniten tarvitsemme.”

Raporttia varten haastateltiin lähes 30 afgaaninaista ja 16 suomalaista ja kansainvälistä asiantuntijaa. Haastateltujen joukossa on poliiseja, poliitikkoja, toimittajia, lääkäreitä ja naisaktivisteja.

Suomi koettiin kuuntelevana ja luotettavana kumppanina, joka oli aidosti sitoutunut tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Suomi muun muassa rahoitti maan kansallista Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 -ohjelmaa ja koulutti yhdessä EU:n kanssa naispoliiseja ja -syyttäjiä. Nyt 1325-ohjelma on kuopattu ja Suomen kouluttamat naispoliisit- ja toimittajat ovat hengenvaarassa. 

Vaikka työ oli paikoin vaillinaista ja jäi kesken, haastateltujen mukaan Suomen ja lännen tuki auttoi muuttamaan rakenteita ihmisoikeuksia kunnioittavampaan suuntaan. Haastatellut toivovat, että Suomi toimii entistä aktiivisemmin afgaaninaisten puolesta kansainvälisillä foorumeilla, eritoten EU:ssa ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa.

Mahdollisuus torjua terrorismia

Ryhtymällä afgaaninaisvaikuttajien ehdottamiin toimiin Suomi voi myös osaltaan varmistaa, että Afganistan ei muutu uudestaan Eurooppaan ulottuvan terrorismin pesäkkeeksi.

Talibanista valuu taistelijoita Euroopassakin terrori-iskuja tehneeseen ISIS-järjestöön. Jos ISIS pääsee juurtumaan afgaanien heimoyhteisöihin avioliittojen kautta, yhteisöllä on sen jälkeen velvollisuus suojella ISISin jäseniä. Silloin siitä tulee jälleen koko maailman ongelma.

Tutustu katsaukseen täällä

Lisätietoja:

Raportin on tuottanut Naisjärjestöjen Keskusliitto, kirjoittanut toimittaja, tietokirjailija Katri Merikallio ja avustajana toiminut Shakiba Adil. Katsauksen on rahoittanut ulkoministeriö. Hankkeen ohjausryhmässä ovat toimineet Terhi Heinilä, Saara-Sofia Siren, Eva Biaudet, Bahar Mozaffari, Katri Merikallio, Shakiba Adil, Merja Kähkönen ja Annika Hinkkanen, minkä lisäksi ohjausryhmä on kuullut asiantuntijoita.

Yhteyshenkilöt:

Pääsihteeri Terhi Heinilä, [email protected], puh. 040 530 5544

Toimittaja, tietokirjailija Katri Merikallio, [email protected], puh. 040 8274229

Vaikuttamisen ja kansainvälisten asioiden asiantuntija Merja Kähkönen, [email protected], puh. 050 546 6688

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.