Vietämme tänä ja ensi vuonna useita merkkipäiviä, joilla on aivan erityinen merkitys naisille. Täysien poliittisten oikeuksien toteutuminen 110 vuotta sitten merkitsi ennen kaikkea vahvaa sysäystä eteenpäin: monet ns. naisten asiat tulivat näin ollen myös julkiseen poliittiseen keskusteluun. Suomen ensimmäinen naisministeri oli Miina Sillanpää, jonka syntymästä on tänä vuonna kulunut jo 150 vuotta. Hän on yksi harvoista, jollei ainoa, sen ajan naispoliitikoista, joista tänään laajemmin puhutaan ja joita jopa juhlitaan.
Jos tarkemmin ajattelee, ei naispoliitikoista kovin paljon puhuta politiikan myöhempää historiaa käsittelevissä muistelmissakaan. Itse yllätyin esimerkiksi Paavo Lipposen muistelmia selatessani, ettei siinä liialti naisia kelpuutettu, edes taustavaikuttajina. Tasa-arvopolitiikka on ehkä tänään vielä huonommassa arvossa kuin silloin vuosituhanteen vaihteessa. Nyt on siis aika vaikuttaa – muistathan, että sinulla on mahdollisuus asettautua ehdolle Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen!
Suomi 100 -juhlinnassa naiset ja naisten asema olisivat heikosti esillä, ellei meidän100 tasa-arvotekoa -hanketta olisi olemassa. Naisjärjestöjen Keskusliiton yhteistyö tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kanssa pelastaa mielestäni koko juhlinnan ja voimme odottaa, että juhlaprojektimme tulokset tuntuvat kauas juhlien jälkeenkin. Lue lisää hankkeesta osoitteesta www.tasaarvo100.fi
Mutta paljon on tapahtunut sitten Miinan alkuajan. Naiset politiikassa ovat tehneet historiaa! Myös avioliitossa olevat naiset saivat oikeustoimikelpoisuuden vuonna 1930, 14 vuotta äänioikeuden jälkeen ja 23 vuotta kunnallisvaalikelpoisuuden jälkeen. Alkuajoista lähtien nuorten äitien ja yksinäisten äitien aseman tukeminen on ollut naisten agendalla. Suomi on vastikään ratifioinut Istanbulin sopimuksen naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja nostamme keskustelun perhevapaista jälleen yhteiselle agendalle.
Lokakuun 11. päivä on kansainvälinen tyttöjen oikeuksien päivä. Silloin on hyvä muistaa, miten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutuminen on meilläkin edellyttänyt määrätietoista ja joskus kovaakin työtä. Mitä me voimme tehdä maailman tyttöjen tulevaisuuden parantamiseksi? Joka vuosi kaksi miljoonaa alle 15-vuotiasta tyttöä tulee maailmalla äidiksi ja heidän lapsuutensa päättyy. Sanomatalossa Helsingissä 11.–30.10.2016 voi tutustua näyttelyyn lapsiäideistä maailmassa. Valokuvaaja Pieter ten Hoopen ja journalisti Sofia Klemming Nordenskiöld kertovat viiden maan lapsiäitien unelmista, haaveista ja todellisuudesta. Plan Internationalin ja YK:n väestörahasto UNFPA:n hanke on tuen arvoinen.
Eva Biaudet, puheenjohtaja
Naisjärjestöjen Keskusliitto