Saamme jatkuvasti lisää tutkimukseen perustavaa tietoa tasa-arvotilanteesta ja tasa-arvon ongelmista. Tällä viikolla on julkaistu esimerkiksi tuore tasa-arvobarometri, joka tuottaa tärkeää tietoa sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä asenteista ja kokemuksista Suomessa. Tiedon tuottamisen lisäksi meidän on myös tehtävä päätöksiä siitä, mitä kaikella tällä tiedolla tehdään. Olemmeko valmiita ratkaisemaan suuria rakenteellisia ongelmia, kuten torjumaan naisiin kohdistuvan vihapuheen ja muun väkivallan? Olemme naisjärjestöissä osaltamme mukana levittämässä tietoa ja toimintamalleja jatkamalla konkreettisten tasa-arvotekojen kehittämistä Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta –hankkeessa, ja teemme hartiavoimin töitä sen eteen, että naisilla on parempi ja turvallisempi elämä. Tähän työhön haastamme myös yhteiskunnan päättäjät mukaan.
Isot mediatalot ovat 100 tasa-arvotekoa -hankkeemme myötä tehneet ennennäkemättömiä tasa-arvotekoja, jotka ovat haastaneet muita medioita mukaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Yle ilmoitti jo joulukuussa 2016, että he selvittävät miten tasa-arvo toteutuu urheilu-uutisoinnissa ja haluavat löytää keinoja tilanteen korjaamiseksi. Hufvudstadsbladet ilmoitti helmikuussa lisänneensä naisten määrän urheilusivuillaan lähes 45 prosenttiin. Aamulehden päätös sukupuolineutraaleihin ammattinimikkeisiin siirtymisestä sai aikaan kohua niin asian puolesta kuin sitä vastaan. Helsingin Sanomat ilmoitti naistenpäivänä, että jatkossa naisten ja miesten määriä sen uutisoinnissa voi seurata reaaliaikaisesti lehden nettisivulla.
#Metoo -liike on Suomessakin nostanut esiin naisten kohtaaman seksuaalisen häirinnän ja väkivallan yleisyyden. On tärkeää, että media on puolustanut naisten oikeutta ja mahdollisuutta puhua epäasiallisesta kohtelusta ja väkivallasta. Medialla on suuri rooli tällaisten ilmiöiden nostamisessa julkisuuteen ja ennen kaikkea niiden tutkimisessa. Median mahdollisuudet, ehkä jopa velvollisuus edistää tasa-arvoa eivät rajoitu uutisaiheiden valintaan, vaan valintoja tehdään myös esimerkiksi sen osalta keitä uutisissa kuullaan asiantuntijoina ja kansalaisina.
Sisäministeriön selvitys turvallisuuden tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta näyttää, että turvallisuus ei jakaudu tasaisesti.Selvityksen mukaan vihapuhe, rasismi ja syrjintä ovat merkittävimpiä turvattomuuden aiheuttajia Suomessa. Vaikka esimerkiksi kunnianloukkauksen tunnusmerkit täyttävä vihapuhe on kriminalisoitu, tällä hetkellä vihapuhe tuntuu olevan hyväksytty osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Pohjoismaisen tasa-arvotiedon keskuksen selvityksen mukaan naisten ja miesten kohtaama nettiviha on monien muiden väkivallan muotojen tavoin vahvasti sukupuolittunutta. Naiset kohtaavat netissä miehiä enemmän seksismiä ja seksuaalista uhkailua. Euroopassa yli puolet tytöistä, Suomessa lähes 60 prosenttia, epäröivät osallistua somekeskusteluihin väkivallan pelossa.
Kun tarkastelemme turvallisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista, huomaamme että turvallisuus ja turvattomuus toteutuvat eri tavoin esimerkiksi maahanmuuttajanaisille tai vammaisille naisille. Naisten terveyden, vapauden ja oikeuksien turvaaminen edellyttää turvaa niin kaduilla, netissä kuin kotona.
Työn tasa-arvotekojen kehittämiseksi niin naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamisen, median tasa-arvon kuin monien muidenkin teemojen parissa on siis jatkuttava. Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta –hankkeeseen on asetettu, ja sen korkea-arvoisen foorumin johdossa jatkaa presidentti Tarja Halonen! Seuraavana tekona Naisjärjestöjen Keskusliitto on mukana marssimassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta Helsinki Pride –kulkueessa. Kutsumme jäsenjärjestöjemme jäsenet ja muut yhteistyö tahot mukaan kulkueeseen ja Naisjärjestöjen glitter-etkoille kesäkuun viimeisenä päivänä!
Eva Biaudet
puheenjohtaja
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry