Hyppää sisältöön

Tässä ovat Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusvaaliehdokkaat vuodelle 2020 – tutustu ehdokkaiden vastauksiin

Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous järjestetään 16.11.2020 ja ehdolla on 13 ehdokasta.

Tutustu ehdokkaisiin ja vaikuta vuosikokouksessa hallituksen kokoonpanoon!

Vaalivaliokunta pyysi jäsenjärjestöiltä esityksiä hallitukseen valittaviksi henkilöiksi 25.5.2020 päivätyllä kirjeellä. Vaalivaliokunnan asettamaan määräaikaan 5.10.2020 klo 16.00 mennessä saapui 14 esitystä hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle. Määräajan jälkeen saapui lisäksi 2 esitystä. Yksi ehdokas vetäytyi ehdokkuudesta 28.10.2020.

Ehdokkaat

Helena Aaltonen

Järjestö: Suomen Keskustanaiset ry

Ammatti: eläkkeellä aluekehitystyöstä

Koulutus: Hallintotieteen maisteri

Kotipaikka: Sotkamo

  1. Mikä on mielestäsi sukupuolten välisen tasa-arvon keskeisin haaste yhteiskunnassamme?

Suomalaisen yhteiskunnan sukupuolten tasa-arvo-ongelmista kaikkein vakavin on naisiin kohdistuva väkivalta, jonka vähentämiseksi ja väkivallan uhrien auttamiseksi voitaisiin toimia tehokkaammin. Hallituksen lisärahoitus turvakoteihin on hyvä alku, mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan.

Sukupuolinäkökulma pitää ottaa huomioon yhteiskunnan rakenteissa, että päästään sukupuolen mukaisten normien poistamiseen, naisten osuuden lisäämiseen demokratiassa, johtopaikkojen saamiseen työelämässä, samapalkkaisuuteen, hoiva- ja kotityövastuisiin ja muihin tasa-arvo-ongelmiin, joita on jopa taiteen, kulttuurin ja urheilun saroilla. Käytännössä rakenteiden korjaaminen tarkoittaa, että tasa-arvonäkökulma sisällytetään kaikkeen päätöksentekoon, kaikenlaisilla toiminnan tasoilla ja arvioidaan tasa-arvon toteutumista tekemällä sukupuolivaikutusten arviointi kulloinkin valmisteltavissa suunnitelmissa ja ratkaisuissa.

Sukupuolten tasa-arvo on perusoikeus ja ihmisoikeus ja näin ollen oikeudenmukaisuuskysymys, mikä on otettava huomioon laaja-alaisesti lainsäädännössä ja ulotettava kasvatukseen ja julkiseen keskusteluun

2. Miten hallituksen jäsenenä edistäisit edellä lueteltuja Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoja?

Sukupuolten välisen tasa-arvon, naisten aseman sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistäminen ovat Naisjärjestöjen Keskusliiton perustehtäviä, joita parhaiten edistetään järjestön muiden arvojen mukaan toimittaessa kuin annetaan lausuntoja ja kannanottoja sekä järjestetään tilaisuuksia. Toimisin toisenkin kauden hallituksessa järjestön arvojen mukaisesti. Hallituksen tehtävä on tukea liiton henkilöstöä ja puheenjohtajaa onnistumaan ja onnistuminen on nähty. NJKL:n asiantunteva ja aktiivinen toiminta on palkittu merkittävällä valtion tuen korotuksella kahden viime vuoden aikana. Näin tulee tapahtua myös jatkossa.

Avoimuus ja yhdenvertaisuus ovat luovan ja aktiivisen ilmapiirin perusta. Yli 60 naisjärjestön kattojärjestön kannanottoja kuullaan. Siksi järjestön kannattaa olla jatkuvasti aktiivinen ja rohkea ottamaan kantaa. Kannanottoja arvostetaan, koska ne on puitu julkisiksi monen arvoasetelman kautta, siten, että poliittiset ja uskonnolliset tarkoitusperät eivät tule esiin vaan asioita voidaan viedä eteenpäin moniäänisesti, keskusliiton kaikkien jäsenjärjestöjen tuella ja vaikutusmahdollisuuksilla.

Muissa järjestöissä ja kansalaisena toimiessani veisin edelleen viestiä Naisjärjestöjen Keskusliiton kannanotoista ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä myös näillä foorumeilla huomioitavaksi ja toimeen pantavaksi. Tuon myös palautetta kentältä. Olen tällä haavaa ainoa hallituksen jäsen Pohjois-Suomesta. Kuntavaalien ja ensimmäisten maakuntavaalien jälkeen on tärkeää vaikuttaa myös paikallisella ja maakunnan tasolla, että tasa-arvon edistäminen on vahvasti kunta- ja sote-palvelujen arvolähtökohtana.

3. Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen.

Helena Aaltonen on toiminut nyt yhden kauden Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksessa. Hän on valmis ja halukas jatkamaan hallitustyöskentelyä.  Helena on ollut hallitustyöskentelyssä aktiivinen ja pitänyt hänet ehdolle asettaneen (Suomen Keskustanaiset ry.) järjestön ajan tasalla. Hänellä on pitkä perehtyneisyys ja asiantuntemus naisten asemaan ja sukupuolten tasa-arvoon sekä laajemminkin tasa-arvokysymyksiin kuten alueiden tasa-arvon edistämiseen.

Helena on toiminut naisjärjestöjen toiminnassa aloitteellisesti ja tuloksia aikaan saavasti paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Keskustanaisten Kainuun piirin puheenjohtajana hän on käynnistänyt ja organisoinut vuosittain Naisten päivän, Minna Canthin päivän, Marjatan päivän, Tyttöjen päivän ja Maaseudun naisten päivän tapahtumia. Valoa – ei väkivaltaa tapahtuman hän on levittänyt maakunnan kaikkiin kuntiin, usein yhteistyössä muiden naisjärjestöjen kanssa.

Yhteistoiminta muiden naisjärjestöjen kanssa sai laajemman rakenteen, kun Nytkis Kainuu -toimikunta perustettiin 2019 Helenan aloitteesta ja hänen toimiessa ensimmäisenä puheenjohtajana.

Valtakunnallinen naisjärjestötyö saa Helenan tuomana lisäarvoa pohjoisen ja itäisen Suomen asioiden tuntemuksesta sekä paikallis- ja maakunta- ja valtakunnan politiikan ymmärtämisestä ja niissä toimimisesta. Helena on tehnyt aktiivisesti naisten asemaan vaikuttavia aloitteita Keskustan politiikkaan ja vaikuttanut puolueen ja Suomen Keskustanaisten ohjelmatyössä.

4. Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä.

Helena Aaltonen toiminut aktiivisesti eri naisjärjestöissä pian 40 vuotta.

Naisjärjestöjen Keskusliitto, hallituksen jäsen 2018-2020.

Aaltonen on toiminut pitkään Suomen Keskustanaisten hallituksen varsinaisena jäsenenä ja hän on osallistunut hallitustyöskentelyyn aktiivisesti. Lisäksi hän on toiminut Keskustanaisten Kainuun piirin johtokunnan jäsenenä vuodesta 1999 lähtien ja johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 2009 lähtien. Aaltonen on myös Suomen Keskusta rp:n puoluevaltuuston jäsen ja aikaisempina kausina hän on ollut myös Keskustan puoluehallituksen varajäsen.

Aaltonen on myös toiminut Kajaanin Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtajana vuosina 2011-2016 ja hallituksen jäsenenä 2005-2010.

Kainuu Area Zonta, jäsen vuodesta 1980, rahastonhoitaja, hallituksen jäsen ja puheenjohtaja useita kertoja. Zonta-piirin 20 hallituksen jäsen 1994-1995. Nykyisin jäsen ja toiminnantarkastaja.

Naisjärjestöt Yhteistyössä – NYTKIS ry. Aaltonenon perustanut Nytkis Kainuu toimikunnan ja ollut sen puheenjohtaja 2019.

Taru Anttonen

Järjestö: Naisten Linja Suomessa ry

Ammatti: vs. toiminnanjohtaja

Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri

Kotipaikka: Helsinki

  1. Mitkä ovat näkemyksesi mukaan sukupuolten tasa-arvon 2-3 keskeisintä haastetta yhteiskunnassamme?

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen suurin tasa-arvo-ongelma. Suomi on Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille; kolmannes nainen on kokenut väkivaltaa nykyisen tai ex-kumppanin taholta. Istanbulin sopimuksen toimeenpano on ollut liian hidasta, eikä tukipalveluita väkivaltaa kokeneille naisille ole edelleenkään tarpeeksi.

Suuri haaste on myös sukupuolittuneen väkivallan siirtyminen verkkoon ja digitaalisten välineiden hyödyntäminen väkivallassa. Merkittävän haste on myös maahanmuuttajanaisia ja rodullistettuja naisia koskevat

tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ongelmat. Esimerkiksi rasismi työelämässä estää monen maahan muuttaneen

naisen työllistymisen, ja palkkataso on keskimääräistä alhaisempi. Kunniaan liittyvä väkivalta on tärkeää saada

kitkettyä Suomesta, mikä vaatii lisäresursseja mm. väkivaltaa kokeneille naisten palveluihin, joita on oltava tarjolla monikielisesti ja valtakunnallisesti.

Työelämän tasa-arvoon on vielä pitkä matka. Työmarkkinoiden segregaatio ns. naisten ja miesten aloihin on Suomessa kansainvälisesti verraten voimakasta ja naisvaltaisilla aloilla palkat ovat keskimäärin alhaisemmat.

Sukupuoliroolit alkavat vahvistumaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ja siksi yksi tärkeä keino purkaa alojen sukupuolittuneisuutta onkin sukupuolisensitiivinen kasvatus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Edelleen myös raskaussyrjintä on yleistä ja perhevapaat jakautuvat hyvin epätasaisesti, millä on suuria vaikutuksia naisten ura- ja palkkakehitykseen sekä myöhemmin eläkkeisiin.

2. Miten olet aiemmin edistänyt edellä lueteltuja Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoja ja miten edistäisit niitä Keskusliiton hallituksessa?

Toimin tällä hetkellä Naisten Linjan vs. toiminnanjohtajana kevääseen 2021 saakka, ja aiemmin olen toiminut mm. Naisasialiitto Unionin vs. pääsihteerinä ja Unionin varapuheenjohtajana. Nykyisen toiminnanjohtajakauteni jälkeen aion jatkaa Naisten Linjan päivystävänä vapaaehtoisena.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on minulle erittäin tärkeää kaikessa mitä teen, niin työssä kuin vapaa-ajalla. Viime vuosina olen toiminut myös sivutoimisena kirjailijana, toimittaen suuren suosion saaneet Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) ja tämän jatko-osan Sankaritarinoita (kaikille) -kirjat, joissa tuotiin esille eri tavoin tietä raivanneita ja esikuviksi sopivia naisia historiasta ja nykypäivästä. Minulla on työ- ja järjestötoiminnan taustaa Vihreissä, ja sen myötä olen tutustunut laajalti vaikuttamiseen järjestöissä, eduskunnassa ja valtioneuvostossa. Tällä hetkellä en kuitenkaan toimi aktiivisesti puolueessa ja ymmärrän Naisjärjestöjen Keskusliiton roolin sitoutumattomana, rohkeana vaikuttajatahona.

Olen ilolla seurannut NJKL:n vaikuttamistyötä, jossa on tuotu vahvasti esille naisiin kohdistuvan väkivallan teemaa – on hienoa, että tämä on teema, joka tunnistetaan ja tunnustetaan tärkeäksi ja sen eteen voidaan tehdä laajassa rintamassa työtä. Tätä näkökulmaa ylläpitäisin myös järjestön hallituksessa. Tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja olen luonteeltani sovitteleva ja rauhallinen. Toisin sanoen uskon, että pystyn edistämään näkemyksiäni rauhallisesti keskustellen ja toisten näkemyksiä arvostaen.

3. Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen.

Taru Anttonen olisi erinomainen valinta Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen. Hänen työnsä Naisten Linjan vs. toiminnanjohtajana on ollut erittäin vakuuttavaa: Anttonen on järjestelmällinen johtaja ja selkeä viestijä, ja hänen kanssaan on miellyttävää tehdä yhteistyötä. Anttonen on omaksunut nopeasti laajan ja haastavan roolin ja hänellä on erinomainen stressinsietokyky.

Anttosella on hyvä ymmärrys vaikuttamistyöstä. Hän on aiemmin toiminut politiikassa aktiivisesti, ollen muun muassa sisäministerin erityisavustaja. Tällä hetkellä hän ei ole politiikassa aktiivinen. Tämä tausta on kuitenkin antanut hänelle erinomaiset valmiudet vaikuttamistyöhön ja sen strategiseen suunnitteluun, mutta myös realistisen näkemyksen siitä, mitä vaikuttamistyöllä voidaan saada aikaan.

Anttonen on edistänyt naisten oikeuksia yhteiskunnassamme monilla konkreettisilla teoilla. Hänen sitoutumistaan osoittaa Naisten Linjan toiminnanjohtajan roolissa esitettyjen kannanottojen lisäksi muun muassa Sankaritarinoita tytöille –kirjan toimittaminen. Samalla molemmat ovat osoituksia Anttosen tarmokkuudesta ja halusta parantaa maailmaa positiivisten viestien kautta.

4. Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä.

Taru Anttonen on Naisten Linja Suomessa ry:n toiminnanjohtajan viransijainen. Hän vastaa Naisten Linjan operatiivisesta toiminnasta kokonaisuudessaan. Näin ollen hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa strategian kehittämisprosessin luotsaaminen (yhdessä ulkopuolisen fasilitaattorin kanssa), strategian jalkauttaminen työyhteisöön, tavoitteiden toteutumisen seuranta, talous- ja toimintasuunnitelmien luominen, varojenkäytön seuranta, rekrytointeihin osallistuminen sekä henkilöstöhallinto ja -johtaminen. Lisäksi Anttonen vastaa Naisten Linjan vaikuttamistyöstä, kuten lausuntojen ja kannanottojen kirjoittamisesta tai hyväksymisestä, ja hän tekee mediatyötä, antaen haastatteluja lehtiin, radioon, televisioon ja muihin medioihin. Anttonen on viimeisen vuoden aikana antanut haastatteluja muun muassa Ylen uutisartikkeleja, Yle Puheen Aamua ja Helsingin Sanomia varten. Toiminnanjohtaja voi myös resurssien puitteissa järjestää tapaamisia poliittisten päättäjien kanssa: esimerkiksi Anttonen järjesti Naisten Linjan tapaamisen sisäministerin kanssa elokuussa. Tarvittaessa Anttonen päivystää Naisten Linjan palveluissa eli puhelinpalvelussa, chatissa ja nettikirjepalvelussa.

Toiminnanjohtajan sijaisuuden päättymisen jälkeen Anttonen jatkaa Naisten Linjan vapaaehtoisena päivystäjänä.

Anttonen on myös Vihreiden Naisten jäsen, mutta hänellä ei ole siellä luottamustoimia.

Kirsi Broström

Järjestö: Syömishäiriöliitto-SYLI ry

Ammatti: toiminnanjohtaja

Koulutus: Filosofian maisteri, kulttuurintutkija

Kotipaikka: Turku

  1. Mitkä ovat näkemyksesi mukaan sukupuolten tasa-arvon 2-3 keskeisintä haastetta yhteiskunnassamme?

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien naisten haavoittuva aseman yhteiskunnassa. Mielenterveyden häiriöitä sairastavat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja alttiita mm. fyysiselle, psyykkiselle ja taloudelliselle hyväksikäytölle. Tuomalla esille näiden naisten ääntä ja avaamalla keskustelua aiheesta, on tilannetta mahdollista muuttaa.

Nais(oletettujen) opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja psyykkisen sairastumisen ennaltaehkäisy. Opiskelijoiden kohdistuu yhteiskunnassa isoja suorituspaineita. Paitsi varsinaisiin opintoihin, kohdistuu paineita myös vapaa-aikaan, ulkonäköön ja mahdolliseen perheen perustamiseen. Kokonaisvaltainen suorittaminen elämän eri osa-alueilla uuvuttaa etenkin naisopiskelijoita.

Kaiken sukupuolisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokema syrjintä. Em. vähemmistöt kohtaavat Suomessa edelleen paljon syrjintää työelämässä, erilaisissa sote-palveluissa ja julkisessa keskustelussa.

Olen työskennellyt sosiaali- ja terveysalan järjestöissä vuodesta 2005. Kattavin kokemus minulla mielenterveys-, perhe- ja lastensuojelujärjestöistä. Jokaisessa työssäni olen pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että em. arvot, jotka ovat myös oman ihmiskäsitykseni taustalla, toteutuisivat mahdollisimman hyvin.

Työskentelyotteeni on sukupuolisensitiivinen, joten kaikessa tekemässäni työssä on toteutunut pyrkimys sukupuolten tasa-arvoon.

Avoimuutta ja yhdenvertaisuutta olen edistänyt mm. tuomalla esille mielenterveys- ja vammaiskysymyksiä etenkin saavutettavuuskysymyksissä.

Nykyisessä työssäni Syömishäiriöliiton toiminnanjohtajana olen nostanut Syömishäiriöliiton profiilia rohkeaksi, yhteiskunnalliseksi ja kantaaottavaksi keskustelijaksi. Rohkeus on myös yksi Syömishäiriöliiton arvoista.

Koska työskentelen pienessä järjestössä, teen työtäni moniäänisesti yhteistyössä toimien mm. 30 mielenterveysjärjestön muodostaman Mielenterveyspoolin kautta.

Uskon, että hallituksessa pystyisin edistämään em. arvoja olemalla rohkea, suvaitseva ja muita ihmisiä kunnioittava keskustelija ja päätöksentekijä. Yhteiskunta ja järjestelmät muuttuvat yhdessä tehden ja vaikuttaen, ja toivoisin pääseväni mukaan tekemään muutostyötä.

2. Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen

Toiminnanjohtaja Kirsi Broström on monipuolinen järjestötyön ammattilainen, joka on työskennellyt sote-alan järjestöissä vuodesta 2005.

Broström tuo mukanaan etenkin viestintä-, kehittämis- ja arviointiosaamista sekä hyvät sosiaali- ja terveysalan järjestöverkostot. Hänellä on monipuolinen tuntemus mielenterveysalan toimijoista ja kysymyksistä niin järjestö- , julkiselta kuin tutkimussektoriltakin.

Työhistoriansa kautta Broströmillä on tuntemus naiserityisistä haasteista ja naisten asemasta mielenterveyskontekstissa. Broström tuntee syömishäiriöiden lisäksi mm. vahvasti sukupuolittuneen lihavuuskeskustelun ja erilaisen kehonkuvaan ja naiskehoon liittyvän tematiikan.

3. Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä

Kirsi Broström on toiminut Syömishäiriöliitto – SYLI ry:n toiminnanjohtajana tammikuusta 2018 alkaen.

Hänellä ei ole toistaiseksi luottamustoimia Naisjärjestöjen Keskusliitossa. Broström on aktiivisesti osallistunut keskusliiton tilaisuuksiin ja viestinyt aktiivisesti sukupuolierityisistä kysymyksistä.

Pirkko Grönroos

Järjestö: Zonta International Piiri 20 ry

Ammatti: Hammaslääkäri, eläkkeellä

Koulutus: Hammaslääketieteen lisensiaatti

Kotipaikka: Raasepori

  1. Mitkä ovat näkemyksesi mukaan sukupuolten tasa-arvon 2-3 keskeisintä haastetta yhteiskunnassamme?

Yksi suurimmista haasteista suomalaisessa yhteiskunnassa on naisiin kohdistuvan väkivallan ja erityisesti lähisuhdeväkivallan ehkäisy.

Meillä on myös haasteita tasa-arvoisemman työelämän ja palkkatasa-arvon saavuttamisessa. Palkkatasa-arvon lähtökohtana pitäisi olla sama korvaus samasta työpanoksesta. Perhepolitiikan pitäisi pyrkiä turvaamaan molempien vanhempien, sukupuolesta ja parisuhteen muodosta riippumatta, tasapuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Tämä kaventaisi pitkällä tähtäimellä myös naisten ja miesten välisten eläkkeiden kokoeroa.

2. Miten olet aiemmin edistänyt edellä lueteltuja Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoja ja miten edistäisit niitä Keskusliiton hallituksessa?

Olen ollut Zonta lnternationalin jäsen vuodesta 1989 ja työskennellyt järjestössä naisten aseman parantamiseksi yli kolmekymmentä vuotta. Zonta-järjestö on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ja se on mahdollistanut toimisen yhteistyössä hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa. Zonta-järjestön arvot ovat pitkälti yhteneväiset NJKL:n arvojen kanssa ja siten koen toimintani edistäneen myös NJKL:n arvoja.

Zonta-jäsenyys on opettanut näkemään naisten asemaan liittyviä epäkohtia, vaikka ne eivät aina edes olisi niin ilmeisiä. Se antoi hyvän selkänojan toimiessani kunnallispolitiikassa ja auttoi huomioimaan tasa­arvoasiat myös kunnallisessa päätöksenteossa.

NJKL:n hallitustyöskentelyltä odottaisin erityisesti saavani mahdollisuuden vaikuttaa yhdessä muiden järjestöjen hallitusedustajien kanssa valtakunnan poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamistyön kautta ja paneutumalla huolellisesti esim. eri lakiesitysten lausuntoihin huomioiden niissä erityisesti tasa-arvon näkökulman.

Toivon, että voisin hallituksen jäsenenä auttaa lisäämään entisestään NJKL:n näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa eri päätöksenteon tasoilla sekä edistämään yhteiskunnassa vallitsevien ennakkoluulojen ja asenteiden muutosta suvaitsevaisemmiksi ja kaikkien kansalaistemme tarpeet ja elämäntilanteet huomioiviksi.

Koen olevani avoin ja ihmisten kanssa hyvin toimeen tuleva. NJKL:n hallituksessa pääsisin laajentamaan naisverkostoani ja kuulemaan ajatuksia tasa-arvosta taas vähän uudenlaisista näkökulmista. Olen valmis panostamaan tähän työhön sekä aikaani, että ajatteluani.

3. Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen.

Pirkko Grönroos on toiminut pitkään Zonta-järjestössä {31 vuotta) ja useissa luottamustehtävissä piiritasolla (mm. Piirihallituksessa). Tällä hetkellä Pirkko Grönroos toimii Piirin Naisten oikeuksien toimikunnassa ja on osoittanut siellä aktiivisuutta,näkemystä ja erinomaista yhteistyökykyä vaikuttamistyössämme. Hänellä on tarvittava tuki ja kontaktit järjestömme sisällä menestyksekkääseen yhteistyöhön. Zonta-järjestö haluaa edelleen kehittää yhteistyötä NJKL:n kanssa ja Pirkko Grönroos on erinomainen ehdokas tähän tehtävään.

Pirkko Grönroosin kokemus hallinto- ja järjestötyöstä on mittava.

Hän on ollut Tammisaaren kaupunginhallituksen jäsen 1999-2008 (puheenjohtaja 2005-2008) ja kaupunginvaltuutettu 2001- 2008. Puheenjohtajan roolissa hän osallistui kuntaliitosneuvotteluihin, joiden seurauksena uusi Raaseporin kaupunki aloitti toimintansa 2009. Pirkko Grönroosilla oli vetovastuu sote­ ratkaisun suunnittelutyöryhmä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Pirkko Grönroos on toiminut sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenenä 2001- 2008, josta puheenjohtaja 2001- 2008.

Ammattinsa kautta Pirkko Grönroosin muu järjestökokemus kattaa tehtäviä Suomen Hammaslääkäriliitossa (liiton puheenjohtaja 6 v., hallituksen jäsen, valtuuston puheenjohtaja, valtuuston jäsen ja paikallistehtäviä).

4. Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä

Zonta International

jäsen, vuodesta 1989 – edelleen

Raseborg – Raasepori Zonta Club

puheenjohtaja, 1995 – 1997 ja 2016 – 2018

District 20

piirihallituksen jäsen, 1998-2002

– Area 5, vara-aluejohtaja, 1998-2000

– Area 5, aluejohtaja, 2000- 2002

Naistenoikeuksien toimikunnan jäsen 2018 – edelleen

Aino-Mari Kiianmies

Järjestö: Naisjuristit ry

Ammatti: tutkija, kouluttaja

Koulutus: KTM, OTM, YTM

Kotipaikka: Oulu

1. Mitkä ovat näkemyksesi mukaan sukupuolten tasa-arvon 2-3 keskeisintä haastetta yhteiskunnassamme?

  • Naisiin kohdistuva väkivalta
  • Epätasa-arvo työelämässä

2. Miten olet aiemmin edistänyt edellä lueteltuja Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoja ja miten edistäisit niitä Keskusliiton hallituksessa?

  • Olen poliittisesti sitoutumaton
  • Olen ottanut ja otan kantaa työelämää ja johtamista käsitteleviin asioihin johtamisen puheenvuoroissani – olen puhunut paremman työelämän ja fiksumman johtamisen puolesta vuodesta 2007 niin yliopistoissa, yrityksissä kuin eri tapahtumissa
  • Pyrin toimimaan esimerkkinä nuorille naisille, toimimalla esimerkiksi pörssiyrityksen hallituksen jäsenenä (36-vuotiaana naisena)
  • Olen viettänyt paljon aikaa ulkomailla ja tuonut myös maailmaa kotiini esimerkiksi au pairien kautta, joten toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä toiset huomioiden on minulle luontevaa
  • Naisjärjestöjen Keskusliitossa pyrkisin jatkamaan työtäni tyttöjen ja naisten voimaannuttajana ja inhimillisen elämän ja työelämän puolestapuhujana

3.Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen.

Ehdotamme hallituksen jäseneksi väitöstutkija, kouluttaja, KTM, OTM, YTM Aino-Mari Kiianmiestä. Hänen eduksi laskettakoon:

  • Laaja tuntemus ja tietämys järjestökentästä: ruohonjuuritason vapaaehtoistyötä vuodesta 1999 Suomessa ja maailmalla, viime aikoina mukana myös hallituksissa, työryhmissä ja toimikunnissa, mm. Helsingin Ekonomien tulevaisuustyöryhmässä ja Suomen Lakimiesliiton tulevaisuusvaliokunnassa
  • Hallituskokemusta myös yrityspuolelta: pörssiyritys SSH Communications Securityn hallituksen jäsen
  • Monipuoliset verkostot Suomessa ja ulkomailla
  • Osoitettu pitkäjänteinen toiminta ja kiinnostus naisten oikeuksien puolesta

4.Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä.

  • Naisjuristit ry: Hallituksen jäsen
  • Mothers in Business MiB: Jäsen, osallistunut toimintaan pitämällä mm. valmennustilaisuudet Oulussa ja Helsingissä
  • Zonta: Hallituksen jäsen, e-club of Finland1; Palvelutoimikunnan jäsen, piiri 20

Muu toiminta naisjärjestöissä:

  • Naisasialiitto Unioni: Hallituksen jäsen; Strategiatyöryhmän jäsen
  • Maanpuolustusnaiset Oulu: Hallituksen jäsen

EWLA (European Women Lawyers Association): Hallituksen jäsen (Suomen edustaja)

Anu Kytölä

Järjestö: Naistoimittajat ry Kvinnliga Journalister rf

Ammatti: Viestinnän asiantuntija, Syöpä-lehden tuottaja

Koulutus: Yo-merkonomi, Tiedottajan tutkinto

Kotipaikka: Helsinki

1.Mitkä ovat näkemyksesi mukaan sukupuolten tasa-arvon 2-3 keskeisintä haastetta yhteiskunnassamme?

tasa-arvo työelämässä ja palkoissa

naisvaltaisten alojen arvostuksen lisääminen

tasa-arvo parisuhteissa ja perhe-elämässä

2.Miten olet aiemmin edistänyt edellä lueteltuja Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoja ja miten edistäisit niitä Keskusliiton hallituksessa?

Olen tuonut työpaikoissani esiin tasa-arvoa loukkaavia asioita, kun niitä on ollut.

Toimittajana olen tutkinut ja kirjoittanut tasa-arvoaiheista.

Luottamustehtävissä mm. sanomalehtimiesyhdistyksen hallituksessa muu muassa puoltanut naisten asemaa toimituksissa.

Olen korostanut kasvatuksessa tasa-arvoa ja pyrkinyt urheilun parissa tekemässäni nuorisotyössä edistämään tyttöjen ja poikien yhdenvertaisuutta.

Seuran tasa-arvoon liittyvää keskustelua.

Naistoimittajat ry:n hallitustyöskentelyn kautta olen saanut uusia näkökulmia tasa-arvoasioihin.

3. Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen.

Yli 20 vuotta viestinnän tehtävissä Suomen Syöpäyhdistyksessä toiminut Any Kytölä on Naistoimittajat ry Kvinnliga Journalister rf -yhdistyksen ehdokas NJKL:n hallitukseen. Tällä hetkellä hän työskentelee Syöpäyhdistyksessä viestinnän asiantuntijana ja sosiaalisen median tuottajana ja koordinoijana sekä Syöpä-lehden tuottajana. Anu Kytölä on yhdistyksemme hallituksen aktiivinen jäsen ja hän toimii myös varapuheenjohtajana sekä sosiaalisen median vastaavana. Anu Kytölä on sekä Journalistiliiton, Suomen Tiedetoimittajien että Terveystoimittajien pitkäaikainen jäsen, joten hänellä on erittäin hyvät kontaktit media-alalla.

Anu Kytölällä on kokemusta myös haastavista järjestöhankkeista, kuten Roosa nauha -kampanjan kampanjapäällikkönä toimimisesta 2011-2012. Hän toimi myös vastuuhenkilönä Tiedetoimittajien Helsingissä vuonna 2013 pidetyn maailmankongressin lehdistökeskuksessa. Lakimiesliiton tasa-arvotoimikunnassa hän oppi paljon tasa-arvosta. Tasa-arvotoimikunta kokoontui usein Helvi Sipilän tiloissa, koska hän oli järjestön kunniajäsen.

Naistoimittajien hallituksessa olemme oppineet tuntemaan Anun aktiivisena, sitoutuneena ja työteliäänä toimijana. Hän on toimintatavoiltaan ratkaisukeskeinen, järjestelmällinen ja sovinnollinen.

Anu Kytölän vankka työkokemus järjestökentältä ja aktiivinen ote Naistoimittajien toiminnassa tekevät hänestä erinomaisen ehdokkaan NJKL:n hallitukseen, jossa varmasti tarvitaan sekä yhteyksiä mediaan että median toimintatapojen tuntemista

4.Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä

Anu Kytölä on kantava voima Naistoimittajat ry:ssä. Tällä hetkellä hän on yhdistyksemme varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja sosiaalisen median vastaava. Anu Kytölä on ajassa kiinni oleva, taitava viestijä, joka tuo usein ratkaisuja yhdistyksen toiminnan pulmakohdissa. Anu myös osallistuu aktiivisesti yhdistyksen toimintaan ja tilaisuuksiin. Hän on vastuuntuntoinen ja luotettava yhteistyökumppani. Toiminta Anu Kytölän kanssa on aina luontevaa ja miellyttävää.

Anne Liimola

Järjestö: Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto VOL ry

Ammatti: Päiväkodin johtaja

Koulutus: Varhaiskasvatuksen opettaja

Kotipaikka: Tampere

1.Mitkä ovat näkemyksesi mukaan sukupuolten tasa-arvon 2-3 keskeisintä haastetta yhteiskunnassamme?

Naisvaltaisten alojen palkkataso on alhaisempi kuin miesvaltaisilla aloilla ja koulutukseen ja työmarkkinoille suuntaudutaan sukupuolen mukaan.

Vanhempainvapaiden jakaminen molempien vanhempien kesken ja huomioiminen työnantajakuluissa. Työn ja perheen yhteensovittaminen ja vanhempien tasa-arvoinen mahdollisuus hoitaa lapsia ja/tai käydä töissä.

Maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen haasteet; naisten yhdenvertainen mahdollisuus kieliopintoihin ja työelämään.

2. Miten olet aiemmin edistänyt edellä lueteltuja Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoja ja miten edistäisit niitä Keskusliiton hallituksessa? Arvoni perustuvat tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, jota olen noudattanut sekä työelämässä että vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa (esim partio, NNKY, AKAVA, OAJ ja VoL ja Suomen Varhaiskasvatus ry). Päiväkodin johtajan tehtävissä ja ay-toiminnassa ei ole ristiriitaa Naisjärjestön Keskusliiton arvomaailmalle. Poliittinen näkökulmani ja aktiivinen toiminta Tampereen kaupungilla (kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen ja konsernijaoston jäsen) eivät ole ristiriidassa Keskusliiton arvojen kanssa.

Olen työtehtävissä ja järjestötoiminnassa ollut aina aktiivinen ja valmis vastuullisiin tehtäviin ja vastuunkantoon. VoL:n puheenjohtajana toimiessani (2009-2014) olin erittäin kiinnostunut Keskusliiton toiminnasta ja Liitto olikin mukana myös juhlavuoden suunnittelussa. Avoimuus on yksi periaatteistani ja osallisuuden vahvistaminen, joten tätä toisin esille myös hallituksessa.

Olen aktiivinen toimija somessa ja valmis edesauttamaan Keskusliiton tavoitteiden näkyväksi saamista sosiaalisessa mediassa. Seuraan aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua ja Keskusliittoon toisin erityisesti työelämäkokemusta naisvaltaiselta alalta, ja lapsiperheiden arkea. Monivuotinen johtajakokemus ja järjestötyö ovat varmistaneet laajan verkoston. Keskusliiton näkyvyyttä varteenotettavana yhteiskunnallisena keskustelukumppanina ja vaikuttajana on vahvistettava.

3. Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen.

Anne Liimolan ehdokkaaksi asettavan Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto VOL ry:n noin 14.000 jäsenestä 97 % on naisia. Liittoomme edustaa näin ollen yhtä naisvaltaisimmista aloista yhteiskunnassamme.

Varhaiskasvatuksen rooli maamme kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kivijalkana on tunnustettu ja sen merkitys kasvaa edelleen tuoreen varhaiskasvatuslain toiminnalle määrittelemien tavoitteiden myötä. Edellä olevan myötä näemme erittäin merkittäväksi sen, että ehdokkaamme tulisi valituksi luottamustehtävään yhteen keskeisimmistä toimijoista naisvaltaisten alojen ja toimijoiden edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä.

Anne Liimola omaa varsin mittavan ja laajan kokemuksen Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton sekä emojärjestömme OAJ:n luottamustehtävissä. Uskomme, että oman työkokemuksensa lastentarhanopettajana ja päiväkodinjohtajana sekä pitkäaikaisen toimintansa Tampereen kuntapolitiikassa kautta Anne Liimola omaa tietotaitoa, joka on hyödynnettävissä myös kyseessä olevassa luottamustehtävässä.

4. Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä.

VOL:n valtuuston jäsen 4/2018 –

LTOL:n (nyk. VOL) puheenjohtaja 5/2009–5/2014

LTOL:n (nyk. VOL) hallituksen jäsen 1/2001–5/2009

Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n puheenjohtaja 1/2000–4/2002

Lisäksi lukuisia luottamus- ja järjestötehtäviä VOL:n emojärjestö OAJ:ssa

Bahar Mozaffari

Järjestö: Monika-Naiset liitto ry

Ammatti: Projektipäällikkö

Koulutus: Yo, kandidaatin tutkinto, Tradenomi YAMK talous, hallinto ja markkinointi, laajasti täydennyskoulutusta

Kotipaikka: Espoo

  1. Mitkä ovat näkemyksesi mukaan sukupuolten tasa-arvon 2–3 keskeisintä haastetta yhteiskunnassamme?

   1. Naisiin kohdistuva väkivalta

   2. Palkkaepätasa-arvo

   3. Hoivavastuun epätasainen jakautuminen

   4. Maahan muuttaneiden kotoutumisen epätasaiset tukimuodot

2.Miten olet aiemmin edistänyt edellä lueteltuja Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoja ja miten edistäisit niitä Keskusliiton hallituksessa? Olen toiminut koko aikuisikäni naisten aseman ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi työtehtävissäni että vapaaehtoisissa luottamustehtävissä. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja erityisesti maahan muuttaneiden naisten aseman parantaminen minulle sydämen asia. Suomessa minulla on takana yli kymmenen vuoden työkokemus asiantuntijatehtävistä kotoutumis- /maahanmuuttajatyön asiantuntijana. Tällä hetkellä työskentelen Vantaan osaamiskeskuksen projektipäällikkönä, jonka ohella hoidan myös useita luottamustehtäviä. Olen ollut 1.6.2017 alkaen mukana Monika-Naiset liiton hallituksessa puheenjohtajan tehtävissä. Sen lisäksi olen WILPF, Suomen osaston hallituksen jäsen, sekä Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsen. Myös Kansanvalistusseuran neuvoston jäsenenä 1.1.2018 sain upean mahdollisuuden olla mukana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa.

Entisessä kotimaassani Iranissa naisjärjestöaktiivina ja Suomessa tasa-arvo- ja maahanmuuttotyön asiantuntijana olen aina pyrkinyt keskittymään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiin, edistämään erityisesti naisten oikeuksia sekä toimimaan kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisen puolesta.

Mielenkiintoni naisten oikeuksien edistämiseen juontaa juurensa jo lapsuudestani. Silloin isäni opastuksella opin unelmoimaan paremmasta maailmasta juuri naisena, jossa tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja rauha kulkevat käsikädessä ja vapaus määrittelee elämää. Tiedän, että tosiasialliseen tasa-arvoon on vielä pitkä matka. Haluan olla mukana rakentamassa avointa ja kaikille yhdenvertaista yhteiskuntaa. Olen rohkea kannanottaja. Tällä hetkellä toimin Monika-Naiset liitto ry:n puheenjohtajana, joka on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton naisjärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksessa pyrin nostamaan esille maahan muuttaneiden naisten kokeman moniperusteisen syrjinnän kysymyksiä. Maahanmuuttajanaiset kokevat 2-3 kertaa enemmän väkivaltaa kuin kantasuomalaiset naiset. Tämä on järkyttävä ihmisoikeusloukkaus. Haluan olla tuomassa esille haavoittuvimpien naisten äänen ja edistämässä heidän asemaansa myös tulevaisuudessa.

3.Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen.

Bahar Mozaffari on erittäin asiantunteva ja aktiivinen naisten aseman edistäjä ja vaikuttaja. Hän tuntee sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymykset syvällisesti ja hänellä on laajat verkostot maahan muuttaneiden naisten parissa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hänellä on vankka järjestöosaaminen ja kokemusta järjestöjen hallitustyöskentelystä.

Baharin vahvuuksia ovat erinomainen yhteistyökyky, asiantuntijuus ja aito tahto vaikuttaa asioihin. Bahar ei ainoastaan puhu naisten aseman edistämisestä vaan vie sitä konkreettisesti eteenpäin teoillaan ja omalla esimerkillään.

Bahar tuo aidosti ja rohkeasti esille maahan muuttaneiden naisten oman äänen ja moninaisuuden. Bahar Mozaffarin kautta saa lisää osaamista ja tietotaitoa, jota se tarvitsee viedäkseen eteenpäin arvojen ja strategian mukaista työtään.

4. Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä.

•  Monika-Naiset liiton hallituksen puheenjohtaja 1.6.2017 alkaen

•  Naisjärjestön Keskusliiton hallituksen jäsen 2018-

Marjaana Mykkänen

Marjaana Mykkänen

Järjestö: Women in Film and Television Finland ry (WIFT Finland)

Ammatti: Tuottaja

Koulutus: Master of Science

Kotipaikka: Helsinki

1. Mitkä ovat näkemyksesi mukaan sukupuolten tasa-arvon 2-3 keskeisintä haastetta yhteiskunnassamme?

1) Arvoilmapiiri, joka suosii kovia asenteita ja konflikteja, ja nostaa esiin naisia, jotka menestyvät sellaisilla ominaisuuksilla, joita tällaisessa ympäristössä tarvitaan. Tällöin yhteistyöhakuiset ja uudenlaisia, innovatiivisia toimintatapoja esiin tuovat yksilöt ja (nais)ryhmät jäävät katveeseen.

2) Naisellisten tai sellaisiksi tyypiteltyjen ominaisuuksien vähättely, joka on pitkään vaikuttanut paitsi taloudessa ja politiikassa, myös kulttuurissa ja taiteessa. Tytöttely ohjaa huomion pois asiasisällöistä, joita ei näin tarvitse käsitellä.

3) Voimapolitiikka, joka näyttävillä ratkaisuilla taloudessa ja politiikassa jyrää heikommat alleen. Vaatii taitoa vastata haasteeseen paremmilla ratkaisuilla.

2. Miten olet aiemmin edistänyt edellä lueteltuja Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoja ja miten edistäisit niitä Keskusliiton hallituksessa?

Elokuvaohjaajana, toimittajana ja Yleisradion kulttuuriohjelmien tuottajana koko työni sisältö on suoraan tai epäsuorasti edistänyt tasa-arvon, moniäänisyyden ja kantaaottavuuden tekoja ja teoksia. Toimittajana ja tuottajana voin olla vain sitoutumaton, mutta se ei estä kohtaamasta poliittisia ja uskonnollisia aspekteja niiltä osin, kuin ne ilmenevät työn sisällöissä. Jotkut omat ohjaukseni ovat pyrkineet tuomaan marginaalisia ääniä esiin ja siten edistämään avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Kaikkiaan tuottamiani ja ohjaamiani teoksia lähinnä kulttuurin alueelta on kertynyt Ylen arkistoihin satoja, ja ne toteuttavat jo määrältään moniäänisyyden tavoitetta.

Tuottajan työ on yhteistyötä, jossa on oleellista varmistaa, että kaikki, usein kymmenet osapuolet, pyrkivät samaan päämäärään. Yhteisen päämäärän määrittely ja jakaminen on keskeistä myös järjestötyössä, ja arvioin, että mainittu kokemus antaisi työkaluja po. arvojen edistämiseen Keskusliiton hallituksessa.

Edustamani WIFT:in toiminta tasa-arvoasioissa näkyy ja kuuluu monin tavoin julkisessa tilassa, ja antaa samalla kaikupohjaa muiden naisjärjestöjen työlle.

Monet ’naisten’ asiat, vähemmän populäärit tai myyvät tasa-arvoon, avoimuuteen ja moniäänisyyteen liittyvät aiheet jäävät helposti huomiotta mediassa. Tätä näkökulmaa sivuaa Valtiotieteellisessä tiedekunnassa marraskuussa tarkastettava väitöskirjani, joka käsittelee television asiaohjelmien laatua ja merkitystä. Toivon tutkimuksen herättävän keskustelua ja vaikuttavan ennen pitkää sisältöjen monipuolistumiseen.

3. Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen.

Marjaana Mykkäsellä on monipuolinen kokemus hallinnollisista ja luottamustehtävistä eri aloilla. Taiteen ja kulttuurin järjestötoiminnan lisäksi hän on mm. ollut perustamassa Mannerheimintien Martat ry:tä, jonka pitkäaikainen puheenjohtaja hän oli. Mykkäsellä on pitkä ura media-alalla erilaisissa rooleissa, tuottajasta mediatutkijaan. Hän osaa tulkita tasa-arvoon liittyviä ongelmia eri näkökulmista ja hänellä on myös ratkaisuja epäkohtiin sekä laajat kontaktit yhteiskunnassa ja kulttuurialalla.

Mykkäsellä on ollut tärkeä rooli Women in Film and Television Finland ry:n toiminnassa. Yhdistys on suhteellisen lyhyen olemassaolon aikana saanut paljon aikaiseksi ja herättänyt elokuva- ja televisioalalla aktiivista keskustelua tasa-arvoon liittyvistä ongelmista, sekä naisten osuuden kasvattamisen mukaan tuomasta potentiaalista. Tämä on tärkeää paitsi alalla toimiville naisille myös koko yhteiskunnalle. Elokuvalla ja televisiolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys ja näin ollen sillä on myös suuri paino tasa-arvotyössä. Naisjärjestöjen Keskusliitto hyötyisi varmasti Mykkäsen kokemuksesta ja taidoista liiton käymässä julkisessa keskustelussa ja toiminnan sisällön suunnittelussa. Tämän lisäksi ehdokkaallamme on elokuvanteon ja opintojen kautta kansainvälistä kokemusta, laaja kielitaito sekä hyvät yhteistyötaidot.

4. Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä.

Women in Film and Television Finland ry, hallituksen varajäsen (2019), hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja, (2020-).

Mannerheimintien Martat ry. (Marttaliiton jäsenyhdistys), puheenjohtaja 2009-2012, vpj. 2006-2008, pj .2000- 2006.

Saara Paavola

Järjestö: Kalevalaisten Naisten Liitto ry

Ammatti: Toiminnanjohtaja

Koulutus: Hallintotieteen maisteri

Kotipaikka: Helsinki

  1. Mitkä ovat näkemyksesi mukaan sukupuolten tasa-arvon 2-3 keskeisintä haastetta yhteiskunnassamme?

Mielestäni keskeisimmät haasteet liittyvät tasa-arvon toteutumiseen työelämässä:

  1. Palkkatasa-arvon toteutumattomuus
  2. Perhevapaiden epätasapuolinen jakautuminen
  3. Syrjinnän eri muodot, esimerkiksi raskaussyrjintä ja +55-vuotiaiden naisiin kohdistuva ikäsyrjintä työmarkkinoilla.

2.  Miten olet aiemmin edistänyt edellä lueteltuja Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoja ja miten edistäisit niitä Keskusliiton hallituksessa?

Olen edistänyt NJKL:n arvoja kolmella tasolla:

  1. Työelämässä edistän arvoja johtaessani akavalaista Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry:tä. Palkkatasa-arvon edistäminen, perheystävällisemmän työelämän luominen sekä esimerkiksi sukupuolittuneiden nimikkeiden poistaminen ovat keskeisiä tehtäviä työssäni.
  2. Vapaa-ajalla toimiessani Kalevalaisten Naisten Liiton hallituksessa. Liittomme toimii alustana eri-ikäisten naisten kohtaamiselle ja toimintamme johtotähtiä ovat kalevalaiset naiset, Ainot, Louhet ja Marjatat. Miten nämä voimakkaat naishahmot voivat toimia esikuvina ja voimauttaa nykynaisia tekemään konkreettisia tekoja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi?
  3. Kotona edistän arvoja, kun pienen Olavi-poikani äitinä kasvatan hänestä tasa-arvoisemman yhteiskunnan jäsentä.

Edistäisin arvoja Keskusliiton hallituksessa erityisesti edunvalvontaosaamiseni kautta sekä rikastamalla toimintaa Kalevalan naiskuvaan pohjautuvalla rohkealla otteellani. Toisin hallitukseen myös monipuolista järjestöalan osaamistani, niin kehittämisen kuin vaikuttamisenkin näkökulmista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla on missioni ja haluan olla mukana toteuttamassa NJKL:n arvoja tämän konkreettisen tavoitteen avulla. 

3. Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjä Saara Paavola NJKL:n hallitukseen!

Saaralla on hallintotieteilijänä, ammattijärjestöjohtajana sekä harrastusten kautta laaja järjestötuntemus ja -osaaminen. Hänellä on kolme tärkeää kykyä, joita tarvitaan naisten asioiden ajamiseen yhteiskunnassamme:

–  kyky luoda uusia näkökulmia päätöksen tekoon

–  kyky hahmottaa kokonaisuuksia

–  rohkeus päätöksen tekoon

Hänessä yhdistyvät perinteiden kunnioitus ja modernin yhteiskunnan ymmärrys.

Saaran taidot:

–  strateginen johtaminen

–  henkilöstöjohtaminen

– yhteisöjen ja verkostojen rakentaminen

– viestintä ja markkinointi

– tilanne- ja tunneäly

4. Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä.

Tampereen Kalevalaisten Naisten viestintävastaava 2015, sihteeri 2016,

Kalevalaisten Naisten Liiton vuosikokouksen puheenjohtaja 2016

Kalevalaisten Naisten Liiton hallituksen jäsen 2017-

Miina Salo

Järjestö: Helsingin Demarinaiset ry

Ammatti: Kuntoutussuunnittelija

Koulutus: Perushoitaja, terveydenhoitaja, (sairaanhoitaja) YAMK

Kotipaikka: Helsinki

  1. Mitkä ovat näkemyksesi mukaan sukupuolten tasa-arvon 2-3 keskeisintä haastetta yhteiskunnassamme?

Hoiva- ja hoitotyö on sukupuolittunut sekä yhteiskunnassa, että perheiden sisäisesti. Suoraan tuottamattomat matalapalkkaiset hoiva- ja hoitotyöt ovat naisvaltaisia aloja. Mutta myös pienten lasten hoidon vaiheesta jatkuu äidin vahvempi rooli lasten hoivassa sekä kasvatuksessa. Tämä näkyy etenkin vastuunottona erotilanteissa ja edelleen yksinhuoltajaperheiden päävastuun kantona lasten päivittäisestä kasvattamisesta ja perustarpeiden tyydyttämisestä.

Etenkin erotilanteista johtuva lapsiperheköyhyys koskettaa naisia ja vanhemmat eivät ole tasa-arvoisia vastuun kannossaan.

Sama ongelma toistuu myös hoivan osalta vanhempien ikääntyessä. Tyttäret kantavat suurimmaksi osaksi vastuun ikääntyneiden vanhempiensa hoivasta, usein oman palkkatyönsä ohella ja enenevässä määrin, koska yhteiskunta painottaa palvelujaan mahdollisimman pitkään kotoina asumista tukevasti. Niin sanottu vapaaehtoinen hoiva- ja hoitotyö on saatava näkyväksi ja huolehdittava, etteivät pienten lasten äidit tai vanhenevien ikäpolvien tyttäret, joudu kantamaan liian suurta taloudellista tai psykososiaalista vastuuta niissä vaiheissa, kun huoltosuhteet muuttuvat tai jäädään yksin päävastuuta kantavaksi vanhemmaksi kasvavien lasten perheeseen.

Yhteiskunnan on tuettava hoiva- ja hoitotyötä tekeviä ja tämän työn tulisi jakautua sukupuolten välille tasaisesti, etenkin kun se perustuu ns. pakotettuun vapaaehtoisuuteen.

Meidän tulisi kiinnittää suurempaa huomiota naisten asemaan maahan muuttaneiden yhteisöissä ja nähdä näissä kulttuureissa sukupuolten tasa-arvon toteutumisen haasteet. Meidän tulisi ottaa maahanmuuttajataustaiset naiset mukaan yhteiskunnan aktiiviseen keskusteluun, huolehtia siitä, että jokainen nainen saa esimerkiksi lukutaidon ja perehdytyksen oikeuksiinsa tasa-arvoisessa maassamme ja ymmärryksen siitä miten demokraattinen yhteiskunta toimiin. Olemme sulkeneet silmämme siltä, että yhteiskunnassamme on kulttuureita, joiden säännöt alistavat tyttöjä ja naisia jopa lapsiavioliittoihin, silpomisiin tai toimimaan veljiensä ja suvun miesten valvonnan alaisuudessa pelon uhalla.

Sukupuolten tasa-arvoisuuden käsite tulisi laajentua koskemaan selkeämmin sukupuolten moninaisuutta sekä muut henkilöön liittyvät eriarvoisuutta aiheuttavat tekijät tunnistaen. Tasa-arvokeskustelussa olisi pyrittävä yhä laajempaan ymmärrykseen yhteiskunnan syrjivistä rakenteista ja kulttuurisidonnaisista ilmiöistä, jotka ruokkivat epätasa-arvoa.

2. Miten olet aiemmin edistänyt edellä lueteltuja Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoja ja miten edistäisit niitä Keskusliiton hallituksessa?

Olen saanut tehdä pitkän uran sosiaalialan ja terveydenhuollon tehtävissä, joten ymmärrykseni ihmisyydestä sekä elämänkaaren vaiheiden haasteista on melko konkreettisella tasolla. Olen tottunut kohtaamaan ihmisiä kriisien keskellä. Ymmärrykseni jokaisen ihmisen yksilöllisyydestä ja yhdenvertaisuuden oikeutuksesta on vuosien myötä vahvistunut. Yhdenvertaisuus konkretisoituu tasa-arvoisuuden edistämisessä kaikilla elämän osa-alueilla.

Tarvitsemme poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta keskustelua ja foorumeita, jotka mahdollistavat konsensukseen pääsemisen sekä yhteisten tavoitteiden asettamisen. Omalla kohdallani olen toiminut PARTIO- järjestössä varhaisesta lapsuudesta aikuisuuteen ja kasvanut poliittisesti sitoutumattomaan sekä eri uskonnot sallivaan ajattelun ilmapiiriin sekä käytännön toimimiseen.

Rohkea kannan ottaminen oikeiden asioiden puolesta ja heikoimmassa asemassa olevia auttaen on arvona ensiarvoisen tärkeää. Omassa taustassani olen toteuttanut oikeiden asioiden puolesta taistelua KTN:n luottamusmiehenä toimiessani ja hetken olen ollut myös pääluottamusmiehen sijaisuudessa. Ammattiyhdistysliiketausta on opettanut neuvottelun keinoin edistämään epäkohtien oikaisemista. Myöhemmin aktiivinen ammattiyhdistystoiminta vaihtui esihenkilötyön myötä vaikuttamiseen kunnallispoliittisin keinoin.

Järjestötyön kokemusta minulla on elämän varrelta kertynyt mainittavasti Helsingin sairaanhoito-opiston ylioppilaskunnasta (sihteeri), Suomen terveydenhoitajaliitto STHL ry (luottamusmies KTN), Puotilan koulun Vanhempainyhdistys ry (rahastonhoitaja edelleen), Naisten Olutseura Ladypints ry (sihteeri edelleen) ja Puistolan sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry (jäsen asianhoitaja edelleen).

Voin henkilökohtaisesti sitoutua kaikkiin Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoihin. Arvojen toteutumista edistäisin aktiivisella keskustelulla ja yhteiseen ajattelutyöhön osallistumalla, kantaen vastuuni myös käytännön työhön osallistumisesta tarvittaessa.

3. Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen. (Helsingin Demarinaiset ry. / Demarinaiset)

Miina Salolla on sekä pitkä työura että monipuolinen kokemus naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan toiminnasta ja tasa-arvohaasteista. Demarinaisten toimintaan ja hallitustyöskentelyyn Miina Salon tietotaito on tuonut uutta näkökulmaa ja lisäarvoa. Hänen sekä yhteiskunnallisessa että järjestötoiminnassa sekä käytännön arjen työssä hankkima laaja- alainen kokemus ja tietotaito on ollut arvokasta Demarinaisten toiminnan ja myös poliittisten sisältöjen ja tavoitteiden suunnittelussa ja kirkastamisessa.

Hän tarkastelee asioita koko yhteiskunnan ja toisaalta naisten ja perheen näkökulmasta. Kokemuksena ja tietojensa perusteella hän näkee ja pystyy arvioimaan sekä yksittäisen ihmisen tarpeita että kunnallisten ja valtakunnallisten päätösten vaikutuksia.

Miina Salo on myös erittäin yhteistyökykyinen ja pyrkii vuoropuheluun sekä edistää yhteisten ratkaisujen löytämistä. Hän on myös toiminnan nainen; hän tekee sen, mitä lupaa ja enemmänkin. Hän myös uskaltaa tuoda esiin arvonsa, näkemyksensä ja mielipiteensä asioista. Rohkeita naisia tarvitaan toimintaan ja päätöksentekoon, ja edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Miina Salo on asioihin paneutuva ja NJKL:n arvoihin sitoutuva hallitusehdokas ja toimija.

4. Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä.

Miina Salo on Helsingin Demarinaisten hallituksen jäsen ja yhdistyksen kaupunkipolitiikkatiimin jäsen, jossa hän seuraa ja kommentoi erityisesti sosiaalipuolen asioita. Hän on ollut mukana järjestömme strategia- ja tavoitteiden asettelutyössä.

Helsingin Demarinaisten keskeinen tehtävä on myös toimia vaaliorganisaationa. Tässä työssä hän on ideoinut monien erilaisten asioiden toteuttamista ja organisointia ja osallistunut aktiivisesti käytännön asioiden toteuttamiseen.

Susanna Sulkunen

Järjestö: Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry

Ammatti: Toimitusjohtaja

Koulutus: FL

Kotipaikka: Helsinki

1. Mitkä ovat näkemyksesi mukaan sukupuolten tasa-arvon 2-3 keskeisintä haastetta yhteiskunnassamme?

1. Koulutuksen ja työelämän sukupuolen mukaista eriytymistä on purettava

2. Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka

3. Kotoutumisen tasa-arvo on turvattava

Nämä tasa-arvo-ongelmat nivoutuvat toisiinsa, sillä segregaatio ylläpitää sukupuolten välistä palkka- ja eläke-eroa. Naisten ja miesten jakautuminen eri aloille ei ole myöskään omiaan edistämään työelämän monimuotoisuutta. Segregaatio on ongelma koko EU:ssa, mutta Suomessa työelämän tasa-arvo on ottanut jopa takapakkia. Suomalaisista palkansaajista enää 8,9 % työskentelee ns. tasa-ammateissa.

Palkkatasa-arvo ei ole Suomessa edennyt sitten tasa-arvolain laadinnan (1986). Lain valvontatyöhön tarvitaan lisää resursseja. Palkkasalaisuus on purettava ja samapalkkaisuusohjelma on käynnistettävä uudelleen. Maahanmuuttajataustaisten ja vammaisten naisten työllistymistä on edistettävä.

Järjestömme tekemä kotoutumistyö pyrkii tuomaan kaksi väestönosaa yhteen, ja samaa meidän tulee tavoitella naisjärjestökentällä. Tarvitsemme laajan rintaman puolustamaan kaikkien Suomessa asuvien naisten asemaa, heidän oikeuttaan saada tasa-arvoinen asema niin kotona kuin työelämässäkin.

2. Miten olet aiemmin edistänyt edellä lueteltuja Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoja ja miten edistäisit niitä Keskusliiton hallituksessa?

Poliittisesti sitoutumattomassa järjestössämme kohtaavat kolmen eri sukupolven osaajat, sivistyksen ja tasa-arvon puolustajat. Akateemiset Naiset tekevät aktiivista kotoutumistyötä Auroras- ja Luetaan yhdessä -verkostoissamme. Olen ylpeä järjestömme tekemästä työstä, ja sitoudun yhteisiin arvoihimme.

Teemme jatkuvasti yhteistyötä Akateemisten Naisten 65 maajärjestön kanssa, ja kansainvälistä vaikuttamistyötä haluan edistää myös NJKL:n hallituksessa. Autoin eurooppalaista kattojärjestöämme tekemään Euroopan neuvostolle kantelun palkkaepätasa-arvosta, ja neuvoston taannoisessa päätöksessä ainoastaan Ruotsi sai puhtaat paperit.

Päättäjien juhlapuheet tasa-arvosta eivät riitä. Jäsenmaat on saatava toteuttamaan EU:n ja Euroopan neuvoston suositukset. Meidän tulee vahvistaa kotimaisen työmme vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä EU:ssa ja YK:ssa vaikuttavien naisjärjestöjen kanssa. Meidän tulee lisätä strategista yhteistyötä myös miesjärjestöjen kanssa. Tasa-arvo tarvitsee meidän kaikkien panoksen. Oman ja järjestömme tuoman osaamisen turvin me Akateemiset Naiset olemme valmiita kantamaan kortemme kokoon.

3. Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry. katsoo, että FL Susanna Sulkunen olisi erinomainen vahvistus Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen. Susanna on sitoutunut ja aktiivinen tasa-arvon puolestapuhuja. Hänellä on vuosien kokemus naisjärjestön johtamisesta ja kansainvälisestä vaikuttamistyöstä. Liiton toimitusjohtajana hän tuntee järjestöhallinnon vaatimukset ja osaa tehdä tuloksellista yhteistyötä sekä hallitusjäsenten että työntekijöiden kanssa.

NJKL on Susannalle hyvin tuttu yhteistyökumppani. Hän on ollut edustajamme naisjärjestöjen vuosittaisissa yhteistyöhankkeissa sekä auttanut yhteisen YK-seminaarimme ja Helena Ranta Forumin järjestämisessä. Hän on myös osallistunut aktiivisesti NJKL:n jäsenjärjestöille tarjoamiin tapahtumiin ja koulutuksiin.

Susannan kehittämismyönteisyys on kukoistanut jäsenkenttämme kanssa toteutetuissa Digiajan arjen taidot- ja Työn murros: uutta osaamista ja teknologiaa -hankkeissamme, joissa hän on auttanut muotoilemaan uusia jäsenpalveluja sekä edistämään järjestödemokratiaa ja digitalisaatiota. Kansainvälisissä verkostoissamme sekä yhteistyöhankkeissamme hän on tuonut esiin suomalaisten naisjärjestöjen asiantuntija- ja kokemusosaamista unohtamatta edelleen Suomessa työn kohteena olevia tasa-arvo-ongelmiamme.

4. Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä

Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n asiamies 2012–2017 ja toimitusjohtaja 2018 –

FL Susanna Sulkunen vastaa järjestömme päivittäishallinnosta sekä kolmen miljoonan euron suuruisen testamenttirahastomme sijoitus- ja vuokraustoiminnasta. Hän koordinoi järjestömme kehittämishankkeita sekä suunnittelee ja toteuttaa Liiton digitaaliset tuki- ja koulutuspalvelut 19 paikallisyhdistyksellemme. Lisäksi hän toimii järjestömme edustajana vaikuttamistyön verkostoissamme mm. opiskelijajärjestöjen ja eduskunnan naisverkoston kanssa. Hän vastaa Itämeren alueen seminaariemme järjestämisestä sekä toimii Erasmus+-yhteistyöhankkeemme koordinaattorina Suomessa. Tänä vuonna hän on aloittanut Digitaitojen, työnhaun ja yrittäjyyden tuki -työryhmässä, jossa kehitämme uutta työelämän mentorointihanketta.

  • Liiton hallituksen asioiden esittelijä ja kokoussihteeri 2012 –
  • Tulevaisuustoimikunnan jäsen 2012–2013
  • Viestintäkomitean jäsen 2012–2018
  • Jäsentoimikunnan jäsen 2013–2018
  • Kansainvälisten asioiden komitean jäsen 2013–2019
  • Digiajan arjen taidot -hankkeen ja hanketyöryhmän vetäjä 2015–2018
  • Työn murros: Uutta teknologiaa ja osaamista -seminaarisarjan koordinaattori 2018–2020
  • Erasmus+-hankkeen “NET-POWER – Network for Promotion of Women Empowerment Recognition” koordinaattori Suomessa 2019 – 2022
  • Digitaitojen, työnhaun ja yrittäjyyden tuki -työryhmän vetäjä 2020 –
  • Kehittämistyöryhmän jäsen 2020 –

Anne Ylönen

Järjestö: Tunne Rintasi ry

Ammatti: Toiminnanjohtaja

Koulutus: Terveystieteiden maisteri, opettaja, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, väitöskirjatutkija

Kotipaikka: Hankasalmi

1. Mitkä ovat näkemyksesi mukaan sukupuolten tasa-arvon 2-3 keskeisintä haastetta yhteiskunnassamme?

1. Ihmisten välinen tasa-arvo

2. Terveyden tasa-arvo

3. Koulutuksen tasa-arvo

2. Miten olet aiemmin edistänyt edellä lueteltuja Naisjärjestöjen Keskusliiton arvoja ja miten edistäisit niitä Keskusliiton hallituksessa?

  • Yhteiskunnallinen toiminta ja yhteisiin asioihin vaikuttaminen ovat minulle tärkeitä. Olen ollut aktiivinen toimija erilaisissa luottamustehtävissä kouluikäisestä lähtien. Olen saanut kasvaa yhteiskunnassa, jossa kaikki ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia ja julkiset hyvinvointipalvelut ovat kaikkien ulottuvilla.
  • NJKL on vaikuttajaorganisaatio, jonka toiminnassa on keskeistä naisten aseman parantaminen vaikuttamalla päättäjiin kansallisella, kunnan, sekä yksikkötasolla. Minulla on kokemusta etenkin kunnan tason toiminnasta ja vaikuttamisesta. Työura sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla, humaani ihmiskäsitys ja muut ammatilliset periaatteet sopivat NJKL:n toimintaan ja tavoitteisiin. Olen myös harkitusti mutta pitkäjänteisesti osallistunut järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan (Punainen Risti).
  • Tuon mielelläni osaamiseni hallitustyöskentelyyn. Haluan kuunnella ja keskustella moniäänisessä verkostossa. Haluan olla vaikuttamassa suomalaisiin ja kansainvälisiin tasa-arvotavoitteisiin ja -työhön. Yhdenvertaisuus, myötätuntoisuus, aktiivisuus ja positiivisuus ovat arvojani, joista ponnistan myös tähän tehtävään.

3. Ehdottajajärjestön perustelut ehdokkaan sopivuudesta ja vahvuuksista Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitukseen

Anne Ylösellä on laaja sosiaali- ja terveydenhuollon tuntemus, sekä monipuolinen työkokemus, niin kuntasektorilta kuin järjestötyöstäkin.

NJKL on vaikuttajaorganisaatio, jonka toiminnassa on keskeistä naisten aseman parantaminen vaikuttamalla päättäjiin kansallisella, kunnan, sekä yksikkötasolla. Päättäjiin vaikuttaminen vaatii hallinnollista osaamista, mutta myös osaamista vaikuttaa oikeassa kohdassa oikeisiin ihmisiin. Annella on pitkä kokemus vaikuttamistyöstä niin päättäjänä, kuin vaikuttajana, entisenä kunnan työntekijänä hän tuntee kuntapäätösten kuviot. Hän tietää, miten ihmisiä tulee lähestyä ja kuinka viestiä kannattaa viedä eteenpäin.

Annella on kaiken muun osaamisen lisäksi pitkä luottamushenkilökokemus, mm. Hankasalmen kunnanvaltuutettuna, Suomen Terveydenhoitajaliitossa ja Hankasalmen urheilu- ja valmennuskeskuksessa. Anne antaisi NJKL:n hallitukseen myös tätä osaamista.

4. Ehdokkaan toiminta ja luottamustoimet Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja/tai sen jäsenjärjestöissä

Anne Ylönen on ollut Tunne rintasi ry:n hallituksen jäsen vuosina 2014-2017 ja puheenjohtaja vuodesta 2018 alkaen. 

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.