Naisjärjestöjen Keskusliiton syyskokous haluaa kiinnittää huomiota naisten merkittävään rooliin ruokaturvassa ja ilmastonmuutoksessa. Maapallon väkiluvun kasvu aiheuttaa valtavan haasteen ruokatuotannolle. Väestön määrä on arvion mukaan 8 miljardia ihmistä vuonna 2030, ja ruokittavien määrä noussee 9,1 miljardiin vuonna 2050. Tämä tarkoittaa ruuantuotannon kaksinkertaistamista lähivuosikymmeninä.
Toinen samanaikainen haaste on ilmastonmuutos, jonka takia meidän tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ruuantuotannon lisääminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on vaikea yhtälö tilanteessa, jossa parhaimmat ruuantuotantoalueet kärsivät muuttuneista viljelyolosuhteista. Ruuantuotanto onkin yksi ilmastoherkimmistä tuotannonaloista. Jo muutaman asteen keskilämpötilan nousu voi heikentää tuotanto-olosuhteita merkittävästi.
Luonto on ennenkin sopeutunut muutoksiin, mutta ilmastonmuutoksen nopeus sekä maailmanlaajuinen mittakaava ovat suuria haasteita. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakautuvat maantieteellisesti epätasaisesti, joten paikalliset päätökset ja toimenpiteet ovat elintärkeitä ilmastonmuutoksen jarruttamisessa ja siihen sopeutumisessa. Jokaisen maan on huolehdittava oman alueen ruokaturvasta, ja siksi lähiruuan merkitys nousee tärkeäksi.
Maailmanlaajuisessa haasteessa myös yksilötason päätökset ovat tärkeitä. Naisilla on kuluttajina merkittävä vaikutus perheen ruokavalintoihin. Meidän kaikkien on muutettava kulutusvalintojamme ympäristöystävällisemmiksi.
Naisten merkitys ruuantuotannossa on mittava maailmanlaajuisesti. Erityisesti kehitysmaissa naiset ovat huolehtineet ruoka- ja energiataloudesta. Esimerkiksi Afrikassa arviolta 80 prosenttia ruuantuotannosta on naisten harteilla, ja ilmastonmuutos vaikuttaa heidän elinkeinoonsa herkimmin. Samalla naiset ovat avainasemassa uusien viljelymenetelmien ja -tekniikan käyttöönotossa.
Kestävää kehitysyhteistyöpolitiikkaa on viedä osaamista mm. tyttöjen ja naisten kouluttamiseksi, jotta kehitysmaat pystyvät enenevästi tuottamaan ja jalostamaan ruokansa itse. Kehitysmaiden naiset on otettava mukaan maankäyttöä koskevaan päätöksentekoon. Meidän naisten yhteisenä haasteena on edistää globaalia ruokaturvaa ja tasa-arvoa sekä torjua ilmastonmuutosta.
Lisätietoja:
Pääsihteeri Leena Ruusuvuori
Naisjärjestöjen Keskusliitto on vuonna 1911 perustettu tasa-arvotyötä tekevien naisjärjestöjen yhteistyöfoorumi. Liitto on ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjä, jonka toiminta yhdistää yhteiskunnan eri toimijoita tavoitteelliseen työhön tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi. Keskusliitto on aktiivinen toimija myös kansainvälisesti. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 61 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä.