– Meidän pitää kannustaa ja äänestää naisia hakemaan päätöksentekijöiksi ja tukea matkalla, että onnistuminen tehtävissä on mahdollista, sanoo tyttökiekon kehittäjä, tyttöjen ja naisten maajoukkuetoimintojen johtaja, General Manager Tuula Puputti Jääkiekkoliitosta.
Tuula Puputti on pelannut urheilu-urallaan 109 maaottelua Naisleijonien maalivahtina. Hän on edustanut Suomen naisten jääkiekkomaajoukkuetta olympialaisissa, MM-kisoissa ja EM-kisoissa. Minkälaisen työotteen maalivahtina toimiminen on antanut työelämään? Minkälainen on hyvä maalivahti?
– Hyvä maalivahti voi olla monenlainen. Perusasiat, kuten lajitaidot ja peliymmärrys, on oltava hallussa. Huipun ja ihan hyvän maalivahdin erottaa se, miten maalivahti ratkaisee eri pelitilanteet. Maalivahdin edessä oleva joukkue voi olla niin monenlainen. Auttaakseen joukkuetta voittoon, pitää nopeasti tunnistaa vaihtuviin tilanteisiin paras ratkaisu. Mitä enemmän niitä ratkaisumalleja onnistuu kehittämään uran aikana, sitä voitokkaampi yleensä on. Fysiikan pitää olla kunnossa, että pystyy pelaamaan pitkiäkin Playoff-sarjoja ja voittamaan turnauksia.
– Työhön on siirtynyt ainakin se, että tavoitteet pitää olla tiedossa – miksi jäälle mennään päivittäin, mikä on seuraava peli ja pitkän tähtäimen tavoite. Urheilu on opettanut ympärillä olevien tilanteiden sekä oman suhtautumisen ja reagoinnin tunnistamista sekä tiedostamista, millä valmiuksilla löytää väylät eteenpäin.
– Peli opettaa kilpailuun ja pärjäämiseen, mutta myös urheilun intohimon arvostamiseen. Kun näet jonkun haluavan urheilla mistä tahansa lähtökohdasta esimerkiksi paraurheilijana, niin ilo on aina sama. Jos joku sen intohimon tai ilon ohittaa, on jo kylmäsydäminen.
– Minulle sukupuolten tasa-arvon edistämisen mallit eivät tule niinkään maalivahdin uraltani vaan kotoa. Kotoa periytyy se, millä valmiuksilla katsot elämää sekä oletko valmis ajattelemaan muita ja näkemään, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia sukupuolesta, väristä, vammoista tai muusta riippumatta.
Miten paremmin sukupuolten tasa-arvoa urheilussa?
Päätöksenteossa
Teoilla lisätään urheilun tasa-arvoa.
Äitini sanoi minulle jo pienenä, että äänestä naista – tietenkin lähtökohtaisesti osaajaa – mutta jos päättäjien paikoille halutaan ihmisiä, jotka näkevät naisten näkökulmia, meidän pitää tukea ja äänestää naisia hakemaan päätöksentekijöiksi ja onnistumaan niissä tehtävissä.
Jääkiekossa on menty tasa-arvoasioissa parempaan suuntaan.Tarkkoja tilastoja en ole selvittänyt, mutta tällä hetkellä lajin luottamustehtävissä olevien naisten määrä edustanee sitä, paljonko naisia pelaa tai on esimerkiksi tuomarina tai toimitsijana mukana jääkiekossa. Mutta luottamustehtävissä olevien naisten määrä ei edusta sitä, paljonko äitejä on jäähallilla.
Jääkiekkoliiton strategian 2018–2022 yksi viidestä painopistealueesta on nais- ja tyttökiekko. Tyttöjen ja naisten kiekon edistämisestä puhutaan aiempaa enemmän lajin eri tasoilla. Junioriseuroissa on jo aiempaa enemmän naisia mukana myös päättäjinä, aluetason luottamustehtävissä muutamia kaikilla alueilla. Kahdeksan päätoimisen aluepäällikön joukossa ei vielä naisia ole. Liittovaltuustossa on nyt kaksi naista, Anne Kuparinen ja Sari Salmela. Liittohallituksen yhdeksästä jäsenestä yksi on nainen, Emma Terho.
Naisia pitää edelleen kannustaa ja rekrytoida mukaan luottamustehtäviin. Urheilun päättäjällä on oltava laajaa osaamista tämän hetken yhteiskunnassa. Urheilun henkilövalinnoissa katsotaan vielä liikaa, ketkä peliä ja urheilua ennestään osaavat ja voiko hän olla tällaisessa asemassa eikä sen mukaan, minkälaisia ihmisiä haluamme olla, jotta urheilulla olisi parempi sija yhteiskunnassa. Ensin pitää tunnistaa, ketä meidän seura haluaa edustaa ja minkälaisia harrastajia lajiin jatkossa halutaan ja sitten valita, ketkä olisivat parhaita päättäjiä niihin tehtäviin.
Valmennuksessa
Olemme saaneet lisää naisia päätoimisiksi valmentajiksi. Naisten Liigassa kymmenestä joukkueesta seitsemällä oli päätoiminen päävalmentaja kuluneella kaudella. Seitsemästä viisi oli naisia. Lisäksi yksi nainen valmensi joukkuettaan arkityön ohella. Tyttöjä ja naisia on saatu jonkin verran valmentajiksi tyttöjoukkueisiin. Varsinkin junioritasolle heitä tarvitaan lisää. Jos naisia olisi enemmän valmentajina lajin eri tasoilla, se auttaisi koko jääkiekkoa. Kun valmennustiimissä on eri sukupuolia, esimerkiksi kasvatuksellisia näkökulmia tulee otetuksi laajemmin huomioon.
Vielä naiset ovat harvinaisuus poikien valmentajana. Isä menee helpommin lapsensa valmentajaksi, vaikka hänellä ei olisi pitkä pelaajaura. Tämä kertoo lajin nuoruudesta tyttöjen ja naisten lajina. Muutoksen vipuvoima tulee siitä, että meitä naisia tulee lajiin ja tuomme mukanamme lisää tyttöjä ja naisia. Sitä kautta lajista tulee myös tasa-arvoisempi.
Muutoksen vipuvoima tulee siitä, että meitä naisia tulee lajiin ja tuomme mukanaan lisää tyttöjä ja naisia – ja siten koko lajia enemmän nykypäivään.
Seuroissa päätoimisten arki menee valmentajien kouluttamiseen ja joukkueiden arjen pyörittämiseen. Seuratoiminnan pyörittäminen on nykyisin jo niin vaativaa, että kehittämishankkeisiin tarvitaan alueorganisaation ja liiton toimiston tuki miettimään toimenpiteitä ja antamaan toimintamalleja. Parhaiten myös rekrytointi tapahtuu innostamalla, että ’tuo sun kaverit mukaan’.
Tyttöjen harrastajamäärän lisäämiseksi on tehtävä näkyväksi, että tytöt ja naiset voivat harrastaa jääkiekkoseurassa. Pitää viestiä isomminkin, että tyttöjen ja naisten jääkiekko ovat tärkeitä asioita. Esimerkiksi nettisivuille valituilla kuvilla pitää näyttää, että laji kuuluu kaikille.
Kun itse aloitin lajin vuonna 1987 Kuopiossa, vanhemmilla ei ollut tietoa seuratoiminnasta tai missä lapset harrastavat, se oli uutta. Nyt olemme taas uuden kynnyksellä, urheilupalveluita on totuttu ostamaan. Seurojen pitää löytää taas uusia tapoja tarjota lapsille ja perheiden arkeen sopivaa toimintaa.
Seuratoiminta on monelle vapaa-ajan harrastus ja sen pitää olla hauskaa. Keskeistä on, miten sinut kohdataan seurassa. Koetko että saat myös tyttönä tai naisena tulla mukaan? Vaikuttaako paikka sellaiselta, että siellä tervehditään ja pyydetään mukaan ja haluat olla vaikuttamassa siihen? Seuratoiminta on sellaista, minkälaiseksi sen siellä olevat ihmiset tekevät.
Mediassa
Ylen ja isompien uutistalojen tasa-arvon linjaukset ovat olleet tärkeitä siinä, uutisoidaanko tasapuolisesti naisista ja miehistä urheilijoina ja keitä pyydetään asiantuntijoiksi. On tärkeää, että urheilevat tytöt ja naiset näkyvät valtamedioissa ja tavoittavat äidit ja isät sekä kännyköitään selaavat juniorit.
Toivoisin, että paikallisessa mediassa vakiintuisi käytännöksi, että jos toimittaja lähetetään tekemään reportaasia vaikkapa curling-joukkueen miesten mestaruuskamppailusta, niin samalla selvitettäisiin jutun tekoa varten, milloin on naisten vastaava turnaus.
Sukupuolten tasa-arvoa ei saa unohtaa, emme ole vielä ole maalissa. Tasa-arvosta keskustelun on oltava monipuolista ja meidän on edistettävä esimerkiksi paraurheilun mahdollisuuksia.
Meidän on myös velvollisuus jakaa tietoutta Suomen rajojen ulkopuolelle, miten olemme onnistuneet Suomen jääkiekossa tulemaan tähän asti tasa-arvokysymyksissä.
Resursseissa
Resurssien osalta ei voi olla vain pyytämässä. Tyttöjen ja naisten urheilu on nähtävä investointina lajin tulevaisuuteen. Tyttöjen ja naisten jääkiekko on tuotteena kiinnostava ja siihen tarvitaan investointeja. Naisten Liigan kehittämiseen on saatu liitolta tietty starttipanostus muun muassa päätoimisten valmentajien palkkauksiin.
Tuotteen kehittämiseksi on tärkeää, että naisten peliä voi katsoa hyvissä halleissa, joissa on lämpimät ja hyvät penkit, tarjoilut ja koko ison hallin elämys – miten muuten yleisö löytäisi Naisten Liigan! Onhan se kivaa tulla katsomaan hyvätasoista lätkää hyvään halliin. Tämän voi tehdä peli kerrallaan, kohti viikoittain kulutettavaa tuotetta.
Tyttöjen ja naisten jääkiekkoon saadaan liitolta lisäresursseja kohtuullisen hyvin siihen nähden, mikä tällä hetkellä on tyttöjen ja naisten harrastajamäärä. Ajattelutavan pitäisi olla se, että jääkiekon resurssit ovat koko lätkän käytössä ja lajin pitää palvella kaikkia harrastajia. Samalla kun seuraan tulee suoraan 15 poikaa, niin pitää tehdä töitä, että mukaan saadaan ainakin 10 tyttöä.
Suomessa on yli 220 jäähallia ja jään käyttäjiä on paljon. Liikuntatiloille on vuorojen jakoperusteita. Liikuntapaikan päättäjä joutuu tasapainoilemaan myös, minkä verran tyttöjä ja poikia kulkee jäähallissa ja on tyytyväinen, kun taitoluistelijat tuovat lisää tyttöjä. Jos päivään mahtuu kolme pelivuoroa seuralle, niin seura joutuu miettimään, missä järjestyksessä vuorot jaetaan liiton ohjeistusten ja seuran painotusten perusteella. Ohjeistuksilla on vaikutusta.
Vinkkejä
Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2021 -raportin mukaan urheilujärjestöjen johdossa vain joka kolmas on nainen. Mitä tästä sanoisit urheilujohtajakollegallesi?
Tule mukaan! Tehdään tästä yhdessä kivaa!
Oma tiesi urheilun johtotehtäviin?
Oma urheilu-ura on tuonut uskottavuutta. Hyvät ihmiset ovat luottaneet ja antaneet mahdollisuuksia. Tyttökiekon kehittäjän työtä, jota olen tehnyt vuodesta 2019, ei edes ollut 20 vuotta sitten. Edeltävä General Manager (GM) oli Arto Sieppi, olen siis toinen GM. Naiset pelasivat jääkiekon SM-sarjaa ensimmäistä kertaa kaudella 1982–1983. Nykyisin Naisten Liigassa pelaa kahdeksan joukkuetta. Naisleijonien ensimmäiset maailmanmestaruuskisat pelattiin vuonna 1990 ja olympialaiset Naganossa, Japanissa vuonna 1998.
Naisleijonien menestymiseen tarvitaan se, että liiga kehittyy ja pitkä pelaajaura onnistuu myös Suomessa. Mitä enemmän meillä on pelaajia, jotka pelaavat ja harjoittelevat hyvällä tasolla ja pääsevät pelaamaan uransa aikana useita arvokisoja, sitä todennäköisemmin menestymme myös kansainvälisesti. Urheilevan naisen palkka ei ole iso, joten kansainvälisen tason harjoitteluolosuhteet ja kilpasarja on löydettävä läheltä. Olemme olleet nyt OK, mutta voimme olla parempia ja menestyäksemme paremmin meidän on pakko kehittyä.
Vuonna 2019 Suomessa järjestettiin naisten jääkiekon MM-kisat ja olin kisojen pääsihteeri. Jännitin, että olemmeko markkinoineet tarpeeksi ja löytävätkö ihmiset halliin. Aivoissani jyskytti, että naisleijonat ansaitsevat hyvän tapahtuman ja kunpa ihmiset tajuaisivat, että tarjolla on loistava setti. Sitten ensimmäiseksi otsikoitiin, että Metroareenan pihalla on kaaos ja ihmiset eivät mahdu halliin. Järjestelyt pettivät näiltä osin, mutta minä ajattelin, että onpa mahtava otsikko!
Nykyisin Suomessa jääkiekkoa pelaa noin 5 000 tyttöä ja naista. Tytöt ja naiset voivat harrastaa kiekkoa junioripelaajana, toimitsijana, pelaajana kotimaisissa sarjoissa maajoukkuetasolle ja sen jälkeenkin tai aikuisten harrastesarjassa.
Toivoisin, että itse johtajan roolissa pystyisin tarjoamaan tekijöille työrauhan ja tukemaan kehittymisessä, mikä tarkoittaa sopivasti haastetta ja tilaa omalle osaamiselle ja tekemiselle. Itse olen pitänyt tästä tyylistä ja haluaisin tarjota sitä muille.
Vinkkini niin pelaajan kuin urheilun hallintouralle on, että kotiasiat kuntoon. Urheilu on intohimotyötä eikä aina katso kelloa, siksi se on myös välillä kuluttavaa. Kotona tätä pitää ymmärtää. Yritä siis löytää ympäristö, jossa koet voivasi toimia ja jossa toiminnallasi on merkitystä. Hae ympärillesi sparraustiimiä samassa asemassa olevista kollegoista ja pitäkää matalana kynnys soittaa.
TEKSTI: EILA RUUSKANEN-HIMMA
KUVA: TIINA PUPUTTI
Miten paremmin -juttusarja on osa 17.5.2022 Tehdään enemmän, tehdään paremmin -urheilun tasa-arvotapahtumaa. Sen järjestävät Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke yhteistyössä Yle Urheilun ja Helsingin kaupungin kanssa. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Ilmoittaudu mukaan tästä. #TasaArvoteot
Euroopan komissio julkisti maaliskuussa 2022 urheilun tasa-arvosuositukset.