Naisjärjestöjen tavoitteena näissä vaaleissa oli saada 100 naista eduskuntaan. Sunnuntain vaaleissa eduskuntaan valittiin 92 naista. Se on vähemmän kuin vuoden 2019 vaaleissa, joissa naisia valittiin 94.
Pelkkä sukupuoli ei kuitenkaan määrittele tasa-arvotilanteen paranemista. Valituilta kansanedustajilta vaaditaan vahvaa konkretiaa tasa-arvotekemiseen! Korupuheet eivät riitä. Tasa-arvotyön ei tule riippua hallituskokoonpanosta tai ehdokkaiden sukupuolijakaumasta vaan se täytyy sisällyttää kaikkeen lainsäädäntötyöhön, päätöksentekoon ja budjetointiin.
“Tasa-arvo on kestävän rauhan edellytys, ja sen vahvistaminen on paras tapa tukea vakautta ja demokratiaa. Siksi me emme voi laittaa tasa-arvotyötä tauolle tai leikata siitä, mikäli haluamme säilyttää demokraattisen hyvinvointivaltiomme”, kommentoi pääsihteeri Terhi Heinilä.
Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle työlle tulee satsata lisää resursseja ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä selkiyttävä laki on saatava läpi. Perhevapaauudistuksen toimeenpano on vietävä kunnianhimoisesti maaliin, jotta hoivavastuu jakautuu jatkossa tasaisemmin ja työelämän tasa-arvo lisääntyy. Suomen tulee ensi sijassa sitoutua tasa-arvoa edistävään (feministiseen) ulkopolitiikkaan ja jatkaa kehitysyhteistyötä naisten ja tyttöjen oikeudet etusijalla.
“Iloksemme voimme todeta, että helmikuussa lähettämässämme kyselyssä eduskuntapuolueet laajasti ovat sitoutuneet esimerkiksi lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä selkiyttävään lakiin. Seuraamme tarkasti, että nämä lupaukset sisällytetään tulevaan hallitusohjelmaan”, muistuttaa Terhi Heinilä.
Lisätiedot:
Terhi Heinilä, pääsihteeri
0405305544, terhi.heinila@naisjarjestot
Anniina Vainio, vaikuttamisen päällikkö
0503888868, [email protected]