Malala Yousafzai on Nobel-palkittu rauhanaktivisti, jonka kirjan luin ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten ollessani lukion ykkösellä. Yousafzai on minua vain vuoden vanhempi, mutta jo silloin hän oli kokenut elämässään enemmän kuin moni meistä koskaan. Hänen tarinansa herätti minut miettimään maailman tyttöjen asemaa laajemmin, oman lintukotokäsitykseni ulkopuolelta. Uskon, että feministinen heräämiseni tapahtui Malalan kautta: ikäiseni tyttö, joka puolusti oikeuttaan koulunkäyntiin, joutui ammutuksi sen vuoksi, mutta jatkoi aktivismiaan siitä huolimatta. Tunnustuksena työstään hänet palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vain 17-vuotiaana – kaikkien aikojen nuorin Nobel-palkittu. Hän jatkaa rauhantyötään edelleen ja inspiroi samalla lukemattomia minunlaisiani nuoria.
Jotta huomisen tytöt voivat elää tasa-arvoisemmassa maailmassa, tarvitsevat he meitä kaikkia liittolaisiksi jo tänään.
Nuoret tytöt, kuten Malala, ovat äärimmäisen tärkeitä esikuvia. Heidän rohkeutensa ja tekonsa ovat voimakkaista muistutuksia siitä, että nuoruus ei rajoita kykyä vaikuttaa. Tytöillä on oikeus unelmoida ja tavoitella suuria asioita, mutta koulutuksen kieltäminen, ilmastokriisi, köyhyys ja voimistuva anti-gender-liike rajoittavat tyttöjen mahdollisuuksia. Tyttöjen heikko asema korostuu erityisesti konfliktitilanteissa, joissa väkivaltaa, pakkomuuttoa ja syrjintää kohtaavat ensimmäisinä tytöt.
UNESCOn (2023) ja Maailmanpankin (2024) mukaan maailmassa on yli 122 miljoonaa tyttöä, jotka eivät pääse kouluun. Erityisen huolestuttavaa on, että Taliban on kieltänyt tyttöjen koulunkäynnin kokonaan Afganistanissa, mikä on johtanut siihen, että 1,4 miljoonaa tyttöä jäävät ilman koulutusta (UNESCOn 2024). Lisäksi UN Womenin (4/2024) mukaan yli miljoonalla gazalaisnaisella ja -tytöllä ei ole käytössään puhdasta vettä, ruokaa tai inhimillisiä elinoloja. Gazan alueen tilanne on äärimmäisen vaikea myös koulutuksen kannalta; UNRWAn (9/2024) mukaan jopa 86 % Gazan kouluista on vaurioitunut tai tuhoutunut viimeisen vuoden aikana.
UNICEFin mukaan keskimäärin joka viides tyttö joutuu joka vuosi naimisiin alle 18-vuotiaana. Nopeasti kehittyvät generatiiviset tekoälyt heikentävät tyttöjen asemaa toisintamalla naisia syrjiviä asenteita. Arvioiden mukaan 60 % jatkuvasta nälänhädästä kärsivistä on tyttöjä ja naisia. Tilastokeskuksen (2023) mukaan nuorten naisten tekemien itsemurhien määrä on noussut viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa. Lapsiuhritutkimuksen ja Rikos- ja pakkokeinotilaston (STM 2023) mukaan seksuaaliväkivalta Suomessa on yleistynyt erityisesti tytöillä ja kokonaiskuva on muuttunut vakavammaksi: pakottamista ja väkivaltaa raportoidaan aiempaa enemmän.
Tyttöjen tilanne on sietämätön. Lista tyttöerityisistä ongelmista ja ihmisoikeusrikkomuksista on hälyttävä. Tyttöjen oikeudet ovat jatkuvasti vaarassa ja samalla heiltä riistetään tasa-arvoinen visio tulevaisuudesta. Malalan visio yhdenvertaisesta mahdollisuudesta koulunkäyntiin on loistava, mutta tytöt tarvitsevat enemmän. Yhdenkään tytön tulevaisuuden visioon ei saa kuulua pakkomuutto, lapsiavioliitto, lähisuhdeväkivalta, silpominen, palkkakuilu tai työelämäsyrjintä.
Tämän vuoden Tyttöjen päivän teema on tyttöjen visio tulevaisuudesta. Tytöt ansaitsevat maailman, jossa heidän unelmansa voivat toteutua ilman pelkoa tai rajoitteita. Meidän on varmistettava, että jokainen tyttö voi elää maailmassa, jossa hänen oikeutensa ja mahdollisuutensa eivät ole uhattuna.
Malalan tarina ja miljoonien muiden tyttöjen kokemukset ympäri maailmaa ovat karu muistutus siitä, että tie tasa-arvoon on edelleen pitkä ja kivinen. Vaikka Malala on inspiroiva symboli siitä, mitä voi tapahtua, kun yksi tyttö päättää nousta vastustamaan epäoikeudenmukaisuutta, hänen esimerkkinsä korostaa myös sitä, kuinka valtava työ on vielä tehtävänä, jotta kaikki tytöt saisivat yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet.
Jotta huomisen tytöt voivat elää tasa-arvoisemmassa maailmassa, tarvitsevat he meitä kaikkia liittolaisiksi jo tänään. Pidetään yhdessä huoli siitä, että yksikään tyttö ei jää yksin tässä kamppailussa. Tytöt eivät ainoastaan ansaitse parempaa tulevaisuutta – he ovat tulevaisuus.
Katri Jalonen
Katri on Naisjärjestöjen Keskusliiton korkeakouluharjoittelija, joka herkistyy tyttöskeittareiden ja -lumilautailijoiden videoille.
Tyttöjen kohtaamat esteet ovat osa laajempaa globaalia rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta. Tarvitsemme pysyviä ratkaisuja, joilla nämä esteet puretaan. Valtioilla, järjestöillä ja organisaatioilla on vastuu toimia Malalan kaltaisten tyttöjen rinnalla: kuunnella, nostaa ääntä kuuluviin ja edistää oikeuksia.
Siksi kokosimme yhteen Naisjärjestön Keskusliiton tarjoamia ratkaisuja tyttöjen kohtaamien esteiden purkamiseen Pekingin julistuksen mukaisesti:
