Ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön gender-keskustelutilaisuus 2.6.2022

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon kysymykset YK:n ihmisoikeusneuvoston 50. istunnossa.

On tärkeää, että Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet YK:n ihmisoikeusneuvostossa sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien osalta ja että Suomi systemaattisesti edistää niitä kaikissa tilanteissa. Suomi on sitoutunut pitkäjänteisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Tässä Suomella on velvoite toimia tiennäyttäjänä ja jatkaa aktiivista, rohkeaa ja vahvaa linjaa sekä yhteistyötä muiden samanmielisten maiden kanssa. Ilman tätä yhteistyötä emme voi torjua naisten oikeuksien heikentämispyrkimyksiä, joista kuulemme päivittäin eri puolilta maailmaa. Suomen linjauksia, toimia, lainsäädännön etenemistä ja naisjärjestöjen tilaa seurataan tarkasti, minkä vuoksi meillä on erityinen velvollisuus nostaa vaikeitakin teemoja esiin.

FEMINISTINEN ULKOPOLITIIKKA

• Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta (IONK) luovutti feministisen ulkopolitiikan suositukset ulkoministeri Pekka Haavistolle 25.4.2022.
• Ulkoministeri lupasi tilaisuudessa, että ulkoministeriö järjestää feminististä ulkopolitiikkaa käsittelevän tapahtuman syksyllä 2022 Säätytalolla ja teettää selvityksen ulkoministeriön eri edustustojen sukupuolten tasa-arvon toimista viime vuosina.
• Suositusten tavoitteena on tukea Suomea toteuttamaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia edistävää ulkopolitiikkaa nykyistä selvemmin ja systemaattisemmin.
• Naisjärjestöjen Keskusliitto on vastannut suositusten valmistelusta yhteistyössä IONK:n kanssa.
• Alustavien tietojen mukaan feministiseen ulkopolitiikkaan sitoutuneet EU-maat kokoavat verkostoa, johon Suomea ei ole kutsuttu mukaan. Myös vuosittaisissa naisten asemaa käsittelevissä kansainvälisissä CSW-istunnoissa feministisen ulkopolitiikan maat muodostavat kasvavan kärkijoukon, joka on sitoutunut kasvattamaan naisten edustusta ja osallistumista kaikessa ulkopolitiikassaan.
• Sitoutuminen tasa-arvoa läpileikkaavasti edistävään ulkopolitiikkaan on tärkeää, jos haluamme olla tasa-arvon kärkimaa ja mukana kansainvälisessä vaikuttamisessa.
• Ulkoministeri Pekka Haavisto ilmaisi kiinnostuksensa feminististä ulkopolitiikkaa kohtaan ja on suunnittelemassa teemasta tapahtumaa Säätytalolle syksyllä. Aihe on ajankohtainen myös kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuskeskustelun näkökulmasta.
• Naisjärjestöjen Keskusliitto suunnittelee jatkavansa keskustelua seminaarilla ensi keväänä.

TURKKI

• Turkin syyttäjä vaatii maan suurimman naisjärjestön We Will Stop Femicide:n lopettamista. Naisjärjestöjen Keskusliitto otti tähän kantaa 21.4.2022
  • Järjestö sai 2021 työstään Suomen valtioneuvoston kansainvälisen IGEP-tasa-arvopalkinnon.
  • Järjestön arvion mukaan Turkissa tapettiin viime vuonna 416 naista sukupuolensa takia.
• Vaatimuksen taustalla on tasa-arvoa ja naisten ihmisoikeuksia vastustava anti-gender-liikehdintä. Turkin vetäytyminen Istanbulin sopimuksesta 2021 liittyy samaan ilmiöön.
• Kehitys on äärimmäisen huolestuttavaa. Kuten ylivaalikautisessa kehityspoliittisessa selonteossa mainitaan, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistaminen edellyttää Suomelta globaalia vaikuttamistyötä.
• Suomi on ansioitunut ihmisoikeusperustaisella ulkopolitiikallaan ja puolustanut erityisesti SRHR-oikeuksia, minkä vuoksi meillä on velvollisuus nostaa vaikeitakin teemoja esiin.
• Suomi ei neuvottele ihmisoikeuksista.

SRHR JA ANTI-GENDER

• Anti-gender-liike vastustaa naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ympäri maailmaa, tästä esimerkkinä Puolan ja USA:n kiristyneet aborttilait.
• Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet on pidettävä esillä ja niitä on puolustettava.
• Viimeksi Oklahoma sääti USAn tiukimman lain, joka kieltää abortit heti hedelmöittymisen jälkeen ja on siis kireämpi kuin Texasin aborttilaki, joka kieltää abortit kuuden viikon jälkeen.
• Tämä pidentää entisestään teksasilaisten aborttia hakevien matkaa ja osuu eniten nuoriin, köyhiin ja rodullistettuihin naisiin.
• Jos korkein oikeus kumoaa Roe vs. Wade -päätöksen, osavaltiot saisivat päättää, säätävätkö ne abortin kieltävän lain. Noin puolet osavaltioista tulisi todennäköisesti kieltämään abortit.
• Päätös suistaisi USAn vuosikymmeniä taaksepäin, kasvattaa raskaudesta aiheutuvan kuoleman riskiä 21 prosentilla ja heikentäisi tuhansien naisten ihmisoikeuksia, jopa oikeutta elämään.
• Naisjärjestöjen Keskusliitto on koonnut kattavan anti-gender-tietopaketin, jossa käsitellään liikehdinnän toimintatapoja, juuria ja rahoitusta.
• Naisjärjestöjen Keskusliitto myös järjesti yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa Naisjärjestöt tasa-arvolla taantumusta vastaan – anti-gender-liikehdintä Suomessa ja EU:ssa –tilaisuuden 11.4.2022 Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella.

GENERATION EQUALITY

• Suomella on merkittävä johtorooli UN Womenin viisivuotisessa Generation Equality -kampanjassa. Suomi johtaa Teknologia ja innovaatiot tasa-arvon puolesta -toimintaryhmää yhdessä Tunisian, Armenian, Chilen ja Ruandan kanssa.
• Suomen tavoitteina on verkkoväkivallan ehkäisy, sukupuolinäkökulman sisällyttäminen teknologia- ja innovaatioinvestointeihin, segregaation purkaminen teknologialoilla, yritysten saaminen mukaan teknologiakoalitioon ja teknologian käyttäminen kohdunkaulan syövän ehkäisyyn syrjäisillä seuduilla.
• Suomi pitää tärkeänä, että ryhmän työssä huomioidaan erityisesti vammaiset naiset ja tytöt.
• Meksikon tilaisuudessa julkistettiin toimintakoalitioiden suunnitelmia ja uusia tasa-arvositoumuksia. Myös Suomi julkaisi tilaisuudessa uusia suunnitelmia liittyen johtamansa Innovaatiot ja teknologia -koalition toimintaan. Tilaisuudessa myös nuoriso- ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen johtohahmot julkistivat yhteisen visionsa vuodelle 2026. Foorumissa oli 10 000 osallistujaa, mukaan lukien yli 250 puhujaa 85 maasta. Lähes puolet osallistujista oli alle 30-vuotiaita.
• Pariisin foorumi järjestettiin 30.6.-1.7.2021 ja se kokosi globaalisti huippujohtajia keskustelemaan sukupuolten tasa-arvosta ja naisten oikeuksista. Pääministeri Sanna Marin osallistui tilaisuuden paneelikeskusteluun ja julkisti Suomen sitoumukset globaalin tasa-arvon edistämiseksi. ”Meidän täytyy pysyä yhtenä rintamana ja torjua kaikki teot, jotka yrittävät heikentää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja tyttöjen oikeuksia, ml. seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet.”

UIGUURIEN TILANNE

• Uiguurien maailmakonferenssi ja sen naisten komitea on kiertänyt Euroopassa ja tuonut esiin ihmisoikeusloukkaukset ja naisten raportoiman seksuaaliväkivallan.
• Suomen jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa tuo lisää vastuuta kiinnittää huomiota myös uiguurien ahdinkoon. Uiguurien tilannetta on tärkeää pitää esillä kaikilla kansainvälisillä foorumeilla.
• Kolme miljoonaa uiguuria on uudelleensijoitusleireillä etnisen ja uskonnollisen taustansa perusteella. Uiguurinaiset kohtaavat jatkuvasti pakkoavioliittoja, pakkosterilisointeja, raiskauksia ja kidutusta.
• Kiina on lähettänyt yli miljoona miesvalvojaa uiguurinaisten koteihin, mikä aiheuttaa jatkuvan seksuaalisen väkivallan riskin.
• Uiguurien kansanmurhaa lähentelevä ihmisoikeustilanne on jäänyt Suomessa pitkälti pimentoon. Erityisesti uiguurinaiset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa ja tilanne on kestämätön.
• Uusi tietovuoto antaa uutta tietoa ja valokuvatodisteita Kiinan tavasta sortaa islaminuskoista vähemmistökansaa Xinjiangin maakunnassa.
• Tietovuotoaineistoa ovat tutkineet useat kansainväliset mediat, Suomesta mukana ovat olleet Ylen uutisten ulkomaantoimitus ja MOT-toimitus.
• Tietovuoto sisältää tuhansia poliisin ottamia pidätyskuvia sekä poliisin rekistereihin koottuja yksityiskohtaisia tietoja uiguureista. Aineistossa on ensimmäistä kertaa sensuroimattomia kuvia leirien sisältä.

UKRAINAN TILANNE JA NAISET, RAUHA JA TURVALLISUUS 1325 -PÄÄTÖSLAUSELMA

• Ukrainan sota on tehnyt YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 -päätöslauselmasta Euroopassa ajankohtaisemman kuin koskaan. Suomen vahvalle kansainväliselle työlle naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi on erityistä tarvetta Ukrainaan kohdistuvan sotilaallisen konfliktin keskellä.
• Seksuaaliväkivaltaa on käytetty Ukrainassa systemaattisesti sodankäynnin välineenä, ja seksuaaliväkivalta on myös muuten yleistynyt ukrainalaisessa yhteiskunnassa. Kyse on sotarikoksista ja seksuaalirikoksista, ja Suomen on tuettava kaikin keinoin näiden rikosten dokumentointia, tutkintaa ja tuomitsemista. Seksuaaliväkivallan uhrit tarvitsevat erityistä tukea niin terveydenhoidon kuin psykososiaalisen tuen osalta. Erityisen tärkeää on huolehtia väkivaltaa kokeneiden seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista, mukaan lukien oikeudesta aborttiin.
• Naisten roolia rauhanrakentajina- ja neuvottelijoina on tärkeää korostaa 1325-päätöslauselman mukaisesti. Naisten tulee olla mukana kaikissa neuvottelupöydissä, jossa päätetään heitä koskevista asioista. Ukrainan konfliktissa naisten määrä neuvottelupöydissä ja mediassa on ollut toistaiseksi pieni.
• Naiset ja tytöt tulee huomioida humanitaarisen avun kohdistamisessa, ja sukupuolinäkökulma tulee valtavirtaistaa kaikkiin kansainvälisiin avustusohjelmiin. Kansainvälisen yhteisön on tärkeää monitoroida ihmisoikeustilannetta Ukrainassa naisten ja tyttöjen näkökulmasta sekä tukea kansalaisyhteiskuntaa kaikin keinoin.
• Ukrainan tilanteeseen vastaamiseen tarvitaan alueellinen 1325-toimintaohjelma (regional action plan, RAP).
• Seksuaalirikokset sodankäynnin välineenä.

AFGANISTANIN NAISTEN ÄÄNI -KATSAUS

• Osana sukupuolten tasa-arvoa edistävän ulkopolitiikan suosituksiaan IONK ehdottaa, että ulkoministeriö pyytää kansalaisjärjestöiltä Naiset, rauha ja turvallisuus 1325-rinnakkaisraporttia Afganistanin naisten tilanteesta ja rahoittaa sen.
• Naisjärjestöjen Keskusliitto on lähettänyt ulkoministeriölle aloitteen katsauksesta, jossa on mukana esitys katsauksen toteuttamisesta.
• Katsauksen tavoitteena on kerätä Afganistanin naistenoikeusaktivistien kokemuksia Suomen osallistumisesta kriisinhallinnan eri vaiheisiin viimeisten 20 vuoden ajalta, mukaan lukien siviilikriisinhallinta ja tuki humanitaaristen ja kehitysjärjestysten toiminnalle.
• Siviilikriisinhallinnassa Afganistanissa erityishuomion kohteiksi nostettiin ihmisoikeus- ja tasa-arvonäkökulmat, mutta tilanteesta ei ole vielä luotu katsausta Afganistanin naisten näkökulmasta.

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Terhi Heinilä, pääsihteeri
[email protected]