Hyppää sisältöön

Uskonnollisten johtajien on otettava vastuu naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumisessa

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista. Suomi on Euroopan kärkimaita naisiin kohdistuvan väkivallan määrässä. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy myös uskonnollisissa yhteisöissä.

Näistä aiheista keskusteltiin keskiviikkona 19.5. järjestetyssä Uskonto, sukupuoli ja väkivalta –webinaarissa. Tilaisuuden järjestivät Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke, Kirkkohallitus ja Suomen Lähetysseura.

Tietyt uskonnolliset rakenteet ja käytännöt mahdollistavat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Esimerkiksi vahvat käsitykset naisen roolista asettavat rajoitteita ja ehtoja naisten osallistumiselle ja toiminnalle. Tilaisuudessa keskusteltiin erityisesti ratkaisuehdotuksista naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi uskonnollisissa yhteisöissä: on mm. käytävä keskustelua epäkohdista naisiin kohdistuvasta väkivallasta uskonnollisten johtajien ja yhteisöjen kanssa sekä taattava naisten määrä ja täysipainoinen osallistuminen johtotehtävissä.

– Evankelis-luterilainen kirkko on tasa-arvokysymyksissä muuta yhteiskuntaa jäljessä. Naisten määrää kirkon johdossa tulee aktiivisesti tukea ja lisätä. Uskon tulkinnasta on uskallettava keskustella, ja teologiselle sukupuolentutkimukselle on annettava isompi tila uskon tulkinnassa, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.

– Uskosta ja opeista johdetut tiukat rajaukset naisten toiminnalle ja mahdollisuuksille on rakenteellista väkivaltaa, jota tulee kitkeä rakenteellisella tasolla, sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiaalityön dosentti ja pastori Johanna Hurtig.

– Kirkoissa on havahduttava naisiin kohdistuvaan väkivaltaan uskonnollisia yhteisöjä koskettavana ilmiönä, johon pitää puuttua. Johtajien täytyy näyttää esimerkkiä ja kantaa vastuu uskon opetuksista, painottaa arkkipiispa Tapio Luoma.

Samalla uskonnolliset yhteisöt ovat tärkeä osa ratkaisua naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumisessa. Ne tarjoavat merkityksiä ja yhteenkuuluvuutta – yli 80 prosenttia maailman ihmisistä identifioituu johonkin uskonnolliseen ryhmään.

–  Uskonnollisissa yhteisöissä on voimavaroja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Erityisesti miesten on oltava aktiivisesti mukana puuttumassa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, sanoo sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwaraye.

Johtajuuden lisäksi tarvitaan konkreettisia tekoja ja naiserityistä työtä väkivaltaan puuttumiseksi.

– Naisiin kohdistuva väkivalta liittyy usein naisen asemaan perheissä ja yhteisöissä, sekä mahdollisuuteen päättää omasta elämästä. Yhteiskunnassa tulee rakentaa sukupuolierityisiä palveluita, joissa sukupuolen vaikutukset huomioidaan, painottaa kriisikeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert Monika-Naiset liitosta.

Keskustelu naisiin kohdistuvasta väkivallasta jatkuu Naisjärjestöjen keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeen, Kirkkohallituksen ja Suomen Lähetysseuran järjestämissä pyöreän pöydän keskusteluissa syksyllä 2021.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä.

Lisätiedot:

Liisa Ketolainen, projektipäällikkö, Naisjärjestöjen Keskusliito [email protected], 044 237 8069

Minna Rikkinen, asiantuntija, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, Kirkkohallitus, [email protected], 040 688 1622

Pia Kummel-Myrskog, ulkomaanosaston apulaisjohtaja, Suomen Lähetysseura, [email protected], 040 3586 547

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.