Suomessa on ollut vuoden 2023 alusta lähtien voimassa uudistettu, suostumusperustainen seksuaalirikoslaki.
Uuden lain ydin on selkeä:
Seksuaalinen kanssakäyminen ilman vapaaehtoisuuden eli suostumuksen ilmaisua on rangaistavaa.
Tämä on merkittävä muutos aiempaan, niin sanottuun pakottamisperustaiseen lainsäädäntöön. Vanhan lain mukaan teko oli rangaistava, jos siihen liittyi väkivalta, uhkaus tai uhrin toimintakyvyttömyyden hyödyntäminen. Nyt rikoksen ytimessä on vapaaehtoisuuden puute, ei väkivallan käyttö.
Suomessa seksuaalirikoksia ei määritellä erillisessä laissa, vaan yleisen rikoslain 20. luvussa, jossa määritellään suurin osa rangaistavista teoista. Lain tarkoitus on suojata jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta eli oikeutta päättää omasta seksuaalisesta käyttäytymisestään loukkaamatta toisen oikeutta tehdä samoin.
Mitä laki sanoo
- Rikoslaissa raiskaus määritellään nyt sukupuoliyhteydeksi henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti (RL 20:1). Syyllistynyt on tuomittava vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
- Rikoslaissa törkeä raiskaus (20:2) tarkoittaa, että raiskauksessa on esimerkiksi käytetty ja uhattu käyttää vakavaa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa, jos tekijöitä on enemmän kuin yksi, jos kohteena on lapsi, tai teko tehdään erityisen julmalla tai nöyryyttävällä tavalla.
- Rikoslaissa seksuaalinen kajoaminen (RL 20:3) kattaa kaikki muut seksuaaliset teot, jotka olennaisesti loukkaavat toisen itsemääräämisoikeutta, mutta eivät ole sukupuoliyhteys. Tämä nimike korvasi aiemman ”pakottaminen seksuaaliseen tekoon”-rikosnimikkeen.
Vapaaehtoisuuden määritelmä on laajempi kuin ennen. Lain mukaan henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei ole pidettävä vapaaehtoisena, jos:
- hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut osallistuvansa siihen vapaaehtoisesti;
- hänet on pakotettu sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkauksella; tai
- hän ei ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan tiedottomuutensa, sairautensa, vammaisuutensa, pelkotilansa, voimakkaan päihtymistilansa, heikentyneen tajunnantilansa, tilanteen äkillisyyden, erityisen valta-aseman vakavan väärinkäytön tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.
Väkivallan yleisyys Suomessa
- Yli puolet suomalaisista naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua.
- Puolet naisista on kokenut parisuhteessa psyykkistä väkivaltaa Lähde.
- Pari- ja lähisuhdeväkivalta on selvästi sukupuolittunutta: uhreista 74 % on naisia ja epäillyistä väkivallantekijöistä 75 % miehiä.
- Vammaisilla ja maahan muuttaneilla naisilla riski kohdata väkivaltaa Suomessa on 2–4-kertainen.
Seksuaalirikokset oikeusjärjestelmässä
- Vuonna 2023 seksuaalirikoksista annettiin päärikoksena 910 tuomiota, mikä on 33 % enemmän kuin vuonna 2022.
- Kaikkiaan seksuaalirikoksista annettiin syyksi luettuina rikoksina tuomioita 1740 kertaa eli 34 % enemmän kuin edellisvuonna.
- Seksuaalirikossyytteitä hylättiin 507 kpl vuonna 2023.
- Seksuaalirikoksista päärikoksena vuonna 2023 oikeudessa tuomittuja oli miehiä 97 %.
Lähde: ”Seksuaalirikoksista 33 % enemmän tuomioita vuonna 2023 kuin vuotta aiemmin” (Tilastokeskus, 2024).
Seksuaalirikoksista ilmoittaminen
Seksuaaliväkivallasta suurin osa ei koskaan tule poliisin tietoon.
Vaikka poliisin tietoon tulleiden tapausten määrä on kasvanut huomattavasti, tuomioiden määrä on edelleen pieni suhteessa epäilyihin.
Siksi asiantuntijat painottavat, että rikokset kannattaa aina ilmoittaa, Jokainen ilmoitus lisää tietoa ilmiöstä, mahdollistaa uhrin tuen ja vie rikosoikeudellista järjestelmää kattavampaan suuntaan.
Milloin suostumus on lain silmissä epäselvä?
On tilanteita, joissa suostumuksen vapaaehtoisuutta on lain silmissä erittäin vaikea arvioida, esimerkiksi:
- päihtyneisyys tai huumeiden vaikutuksen alaisena oleminen
- tilat, joissa henkilö ei kykene ilmaisemaan tahtoaan (esim. lamaantuminen, shokki, hermoston jäätymisreaktio)
- alaikäisyyteen liittyvät valtasuhteet
- tekijän ja uhrin välinen valta-asema (opettaja–oppilas, esihenkilö–alainen, hoitaja–potilas jne.)
Näistä syistä suostumus ei voi olla vain “kyllä” tai “ei”, vaan sitä on arvioitava kokonaisuutena.
Esimerkki raiskauslain tulkinnan haasteista: Malmin raiskaustapaus
Malmin raiskaustapaus vuoden 2024 lokakuulta on aiheuttanut paljon keskustelua. Se myös havainnollistaa hyvin niitä tilanteita, joissa suostumusperustainen raiskauslaki on törmäyskurssilla todellisuuden kanssa.
Miten voimakkaasti päihtynyt alaikäinen on voinut aidosti antaa suostumuksensa kolmelle tuntemattomalle miehelle lokakuisessa metsässä? Miehille vaadittiin rangaistusta törkeästä raiskauksesta, mutta käräjäoikeus hylkäsi raiskaussyytteet. Tapaus etenee hovioikeuteen.
Oikeudellisesti Malmin tapaus on monisyinen.
Humala ei vähennä vastuuta omista toimista, jos kantansa pystyy muodostamaan ja ilmaisemaan. Toisaalta jokainen joskus kunnon humalassa ollut tietää, että siinä tilassa päätöksiä ei tule tehtyä järkevästi, vaikka pystyisikin kävelemään itse. Tekohetkellä 17-vuotias taas on ylittänyt suojaikärajan, eli ei ole oikeuden silmissä automaattisesti erityissuojan piirissä, kuten alle 16-vuotiaat. Silti nuorta ikää ja kokemattomuutta tulee arvioida suhteessa tilanteen valta-asetelmaan ja olosuhteisiin. Ikänsä puolesta teinit myös kohtaavat muita enemmän seksuaalihäirintää ja -väkivaltaa.
Oikeuden mukaan tytön humalatila ei ollut sellainen, että hän ei olisi voinut antaa suostumusta sukupuoliyhteyksiin. Näin pääteltiin videotallenteista ja eri osallistujien kertomuksista. Tyttö taas kertoi, ettei hän muista antaneensa suostumusta ja että hän ei olisi selvänä suostunut seksiin tällaisessa tilanteessa.
Miehet eivät keskustelleet tytön kanssa tarkemmin siitä, millainen seksi on kyseessä. He eivät keskeytyksen jälkeen kysyneet uudelleen suostumusta. Epäillyn raiskaustilanteen jälkeen tyttö oli hätääntynyt. Hänellä todettiin naarmuja ja punoitusta vartalossa, mutta oikeuden mukaan näyttöä väkivallasta ei löytynyt.
Oikeuden täytyy arvioida tapausta objektiivisesti ja seurata sitä näyttöä, jota tapauksesta on. Olosuhteet yhdistettynä nuoreen ikään ja humalaan laittaa silti epäilemään. Suostumus ei ole ihmesana, jolla voi kattaa kaiken ja joka on voimassa automaattisesti koko illan. Se, että tyttö ei ole lähtenyt tilanteesta, ei tarkoita, että hän olisi antanut suostumuksensa. Yksin kolmen miehen kanssa kuka tahansa saattaa jäätyä, eli hermosto reagoi vaaraan lamaantumalla. Tällöin uhri passivoituu ja toiminta jatkuu, vaikka omat rajat tallottaisiin traumaattisella tavalla
Lamaantuminen ei ole suostumus
Moni uhri reagoi ahdistavaan tilanteeseen jäätymällä. Se näyttää ulospäin passiivisuudelta, mutta on hermoston automaattinen selviytymisreaktio.
Tämä on ilmiö, jota oikeuskäytännön tulisi paremmin ymmärtää, jotta suostumuksen puutetta ei tulkittaisi “hiljaiseksi hyväksynnäksi”.
Oikeudellisten asiantuntijoiden mukaan uuden lain suhteen on hyvä odottaa oikeuskäytäntöä, jotta tiedetään, miten lakia tulkitaan oikeudessa. Sitä ennen on tärkeää dokumentoida suostumuslakiin liittyviä oikeuden päätöksiä ja huolehtia jäljellä olevasta lainsäädäntötarpeesta, kuten pakottavan kontrollin kriminalisoinnista. Keskustelussa nousi esiin myös vanha tarve kouluttaa poliisia, syyttäjiä ja tuomioistuimia.
Yhteenveto
- Suostumusperustainen laki on tärkeä edistysaskel.
- Silti käytännön tulkinnat paljastavat aukkoja.
- Malmin tapaus osoittaa, että olosuhteet, valta-asetelmat ja haavoittuvuus eivät aina paina riittävästi oikeudessa.
- Tarvitsemme selkeämpää oikeuskäytäntöä ja paremman ymmärryksen siitä, miten suostumus toimii – ja milloin se ei voi toteutua.
- Traumatietoisuutta ja valtasuhteiden ymmärtämistä tulee lisätä asiantuntijoiden osaamiseen