Hyppää sisältöön

Videopelien hahmoissa on paljon naisia, mutta vähemmistöille ei ole vielä samaistuttavia sankareita

Gender in Play -hanke tutki suomalaisten pelialan yritysten luomia hahmoja ja sukupuolittunutta väkivaltaa. Pelattavia naishahmoja oli lähes puolessa tutkituista peleistä, mutta vähemmistötaustaisia hahmoja hyvin vähän.

Gender in Play on pelialan monimuotoisuutta edistävän We in Gamesin ja Naisjärjestöjen Keskusliiton yhteistyöhanke. Nyt päättyvässä hankkeessa tutkittiin suomalaisten pelialan yritysten luomia pelihahmoja ja peleissä esiintyvää sukupuolittunutta väkivaltaa. 

Naisten tyypillisiä rooleja peleissä ovat olleet esimerkiksi apulaisen, uhrin tai pulassa olevan neitokaisen roolit, kun taas ei-länsimaalaiset ihmiset on usein esitetty vihollisina. Hankkeessa kysyttiin, löytyykö peleistä samaistuttavia hahmoja kaikille pelaajille. 

”Stereotyyppien rikkomisesta syntyy hyviä tarinoita”, muistuttaa pelialan ammattilainen ja We in Gamesin puheenjohtaja Taina Myöhänen.

Hankkeessa tutkittiin 117:ta suomalaisten pelialan yrityksen vuosina 2018–2020 julkaisemaa peliä. Tutkimuksessa tarkasteltiin mm. pelihahmojen sukupuolta, ikää, etnistä taustaa ja seksuaalista suuntautumista. Tutkituissa peleissä:

  • muunsukupuolisia hahmoja oli 2,5 prosenttia
  • hahmoissa ei ollut yhtään transihmistä
  • iäkkäitä ihmisiä hahmoista oli 3,4 prosenttia
  • vammaisia hahmoja oli 2,5 prosenttia
  • kahdessa pelissä oli samaa sukupuolta olevien parisuhde
  • pelattavia naishahmoja oli 44 prosentissa tutkituista peleistä

Tutkimuksessa selvitettiin myös naisiin kohdistuvan väkivallan esiintymistä kuudessa pelissä. Tutkituissa peleissä ei ollut sukupuoleen kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa, mutta niissä seksualisoitiin naishahmoja ja käytettiin naispuolisista ”pahiksista” halventavaa kieltä. Naiset kuitenkin olivat sankarin roolissa yhtä usein kuin miehetkin.

“Myös se, että peleissä on puhumattomia, sievisteleviä naishahmoja, on ulossulkemista ja kuuluu väkivallan muotoihin. Usein väkivallaksi käsitetään kuitenkin vain fyysinen väkivalta”, Myöhänen korostaa.

Hankkeessa muotoiltiin myös hyviä käytäntöjä lisäämään pelien moninaisuutta. Ensimmäinen askel on palkata ennakkoluulottomasti erilaisia ihmisiä suunnittelemaan pelejä. Hankkeessa kannustetaan myös tekemään taustatyötä konsultoimalla vähemmistötaustaisia ihmisiä ja rakentamaan kaikilla hahmoille oma, itsenäinen tarina.

Moninaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta on paljon merkitystä, millaisiksi naiset ja vähemmistöt on peleissä kuvattu. Suomalaisista naisista 75,4 prosenttia pelaa digitaalisia pelejä.  

Lisää tietoa Gender in Play -hankkeesta. 

Gender in Play on osa Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanketta. Lisää tietoa hankkeesta.

Gender in Play -hankkeen kuvitukset on tehnyt Tuuli Hypén

Yhteystiedot:

Taina Myöhänen, puheenjohtaja, We in Games Finland

Puh. 050 523 1857

[email protected]

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.