Uusliberaalisen ajattelumallin mukaan kuka vaan voi menestyä, kunhan hän on valmis tekemään riittävästi töitä tavoitteidensa eteen. Pitääkö tämä väite paikkaansa Suomessa, tasa-arvon mallimaassa?
Intersektionaalinen feminismin suuntaus tunnistaa ihmisten erilaisia lähtökohtia, jotka vaikuttavat yksilön elämän eri osa-alueilla. Tarkoituksenani on kertoa, kuinka tietyt ominaisuudet voivat vaikuttaa negatiivisesti ihmisen mahdollisuuksiin työelämässä – yleensä ympäristön ahtaiden asenteiden vuoksi. Huomioitavaa on, etteivät esittelemäni ominaisuudet ole yksilön päätettävissä.
Tekstini on lähinnä pintaraapaisu, ja jokaisesta osiosta voisi tehdä helposti omat kirjoituksensa. En tahdo vähätellä yhdenkään ihmisryhmän kokemuksia, vaan pikemminkin herätellä sinua, lukijaa pohtimaan omia mahdollisia etuoikeuksiasi. Tahdon myös korostaa, ettei tiettyyn ihmisryhmään kuuluminen tarkoita automaattisesti epäasianmukaista kohtelua työelämässä. Toisaalta mihinkään ryhmään kuuluminen ei myöskään tee yksilöä immuuniksi asiattomalle kohtelulle.
Esittelen tekstissäni viisi vinkkiä, jolla menestys työelämässä on taattua – tai ainakin huomattavasti helpompaa!
1. Ole mies
Jos ajatellaan sukupuolta binäärisesti eli kaksijakoisesti, miesten sekä naisten palkoissa on huomattavia eroja. Yleisesti ottaen työmarkkinat ovat jakautuneet vahvasti niin sanottuihin miesten ja naisten aloihin, mikä näyttäytyy esimerkiksi naisvaltaisten alojen matalampana palkkatasona. Työmarkkinoiden segregaatio ei kuitenkaan ole ainoa syy palkkaeroille.
Hoivavastuu jakautuu yhä epätasaisesti, mikä näyttäytyy naisten suurempana vastuuna esimerkiksi lastenhoidossa. Naiset käyttävät valtaosan perhevapaista, jonka seurauksena työuralla eteneminen voi hidastua tai katketa. Samaan aikaan perhevapaita keskimääräisesti vähemmän käyttävät miehet porskuttavat työurallaan eteenpäin.
Hoivavastuun epätasainen jakautuminen voi näyttäytyä työelämässä myös syrjintänä. Työantaja voi kohdistaa naiseen epäasianmukaista tai peräti laitonta menettelyä esimerkiksi työntekijän raskausajan tai jo edellä mainittujen perhevapaiden käytön vuoksi. Työntekijän irtisanominen raskausaikaan vedoten on laitonta, mutta niin tapahtuessa sitä voi olla hankalaa todistaa. Syrjintää kohdistuu myös lapsettomiin, potentiaalisessa ”lastentekoiässä” oleviin naisiin. Nuoren naisen palkkaaminen voidaan nähdä uhkana, sillä osa mahdollisten vanhempainvapaiden kustannuksista jää työnantajan kontolle.
Miesten ja naisten väliselle palkkaepätasa-arvolle voidaan löytää myös selittämättömiä syitä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan samanikäinen sekä saman koulutustaustan omaava nainen, joka työskentelee samalla toimialalla sekä samoissa työtehtävissä, saa noin 10 % vähemmän palkkaa verrattuna mieheen. Nähdäänkö siis mies automaattisesti pätevämpänä työntekijänä verrattuna naiseen?
2. Ole cissukupuolinen (sukupuoli-identiteettisi vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta)
Koska sukupuoli perustuu laajempaan käsitteeseen kuin miehet ja naiset -jakoon, täytyy sukupuolittuneesta syrjinnästä puhuttaessa keskittyä myös sukupuolivähemmistöihin. Esimerkiksi transihmiset, intersukupuoliset sekä muunsukupuoliset ihmiset kuuluvat sukupuolivähemmistöön.
Ylipäätään työpaikan saaminen voi olla haastavaa sukupuolivähemmistöön kuuluville henkilöille. Työllistymisen esteeksi voivat tulla esimerkiksi muiden ihmisten kuin työnantajien ennakkoluuloiset asenteet. Sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten keskuudessa työttömyys onkin yleisempää verrattaessa valtaväestöön – etenkin nuorten kohdalla ero on erityisen suuri.
Sukupuolittunut syrjintä on nähtävillä myös sukupuolivähemmistöjen keskuudessa. Kehrääjässä kerrotaan, että transfeminiinit kohtaavat rekrytoinnissa huomattavasti useammin syrjintää transmaskuliineihin tai muihin sukupuolivähemmistöryhmiin kuuluviin ihmisiin verrattuna.
Vinkki työelämään: Ole cis-sukupuolinen, vammaton, valtaväestöön kuuluva heteromies
Työelämässä tulisi välttää sukupuolittamista niin pukukoodin kuin puheen ja viestinnän tasolla. Se ei ikävä kyllä ole itsestäänselvyys kaikilla työpaikoilla. Sukupuolivähemmistöön kuuluva ihminen voi kokea työelämässä esimerkiksi loukkaavaa kielenkäyttöä tai vitsailua sekä tahatonta tai tahallista väärinsukupuolittamista. Vähemmistöstressi, oman sukupuolen todistelu tai toisaalta oman sukupuolen salaaminen sekä muiden ihmisten asiattomat kommentit aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Kaikkien muiden haittojen lisäksi se heikentää muun muassa työssä jaksamista. Mikäli työssä ei jaksa, siellä menestyminen on luonnollisestikin vaikeaa.
3. Kuulu valtaväestöön, älä etniseen tai kulttuuriseen vähemmistöön
Kokemukseni mukaan suomalaiset ovat melko ennakkoluuloisia erilaisista taustoista tulevia ihmisiä kohtaan. Näkisin, että mitä enemmän henkilö erottuu suomalaisesta valtaväestöstä (lue: valkoisesta, ei-kulttuuriseen vähemmistöön kuuluvasta henkilöstä), sitä varautuneempaa kohtelua hän saa osakseen. Valkoiseen, “perinteisen suomalaisen näköiseen” henkilöön voidaan siis suhtautua myönteisemmin kuin esimerkiksi tummaihoiseen ihmiseen tai romaniasuun pukeutuvaan henkilöön. Sama ilmiö voi näyttäytyä myös työelämässä.
Pelkästään suomenkielinen nimi nostaa todennäköisyyttä työpaikan saamiseen. Sen sijaan esimerkiksi irakilainen tai somalinkielinen nimi vähentää työantajan kiinnostusta hakijan palkkaamiseen. Taustalla voivat vaikuttaa työnantajan ennakkoluulot. Näkyvään etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö voikin kohdata työnhakuvaiheessa tai työpaikalla rasistista käytöstä.
Työlle voidaan asettaa kohtuuttomia kielitaitovaatimuksia, vaikka työn tekeminen onnistuisi heikommallakin suomen kielen taidolla. Tämä kaventaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistymiseen. Korkeakoulutettujen, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistyminen heidän koulutustaan vastaaviin tehtäviin voi olla haastavaa, sillä ulkomailla suoritetut tutkinnot eivät usein ole päteviä Suomessa. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt päätyvätkin työskentelemään usein matalapalkkaisiin palvelualan tehtäviin.
Myös romanit kokevat syrjintää työmarkkinoilla johtuen esimerkiksi työnantajien ennakkoluuloisista tai rasistisista asenteista. Romaneja ei palkata töihin yhtä helposti kuin valtaväestöön kuuluvaa henkilöä. Tämä näkyy esimerkiksi tilastoissa; romaneiden työttömyysprosentti on valtaväestöä huomattavasti suurempi.
Osa saamelaisista harjoittaa perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa tai kalastusta. Vastaavanlainen työ on usein kausiluontoista, heikosti työllistävää sekä pienituloista. Sosiaalietuuksistakaan ei saa tarpeeksi tukea, sillä perinteisten elinkeinojen harjoittamista ei huomioida riittävästi suomalaisessa sosiaaliturvassa. Tämä voi johtaa kituutteluun pienillä tuloilla, sillä työstä ei saa elämiseen riittävää toimeentuloa. Kyseisessä tilanteessa voidaan joutua vaihtamaan johonkin toiseen työhön perinteisen elinkeinon harjoittamisen sijasta. Työssä menestymisen esteeksi voivat siis tulla myös yhteiskunnan rakenteelliset, syrjivät tekijät.
4. Ole hetero
Oletus heteroseksuaalisuudesta eli heteronormatiivinen ajattelutapa on vahvasti läsnä Suomessa ja näin ollen myös työelämässä. Ihmisen siis ajatellaan olevan hetero, kunnes toisin todistetaan.
Seksuaalisten tai romanttisten suuntausten kirjo on laaja, ja joukkoon kuuluvat esimerkiksi homot, lesbot sekä bi-, pan- ja aseksuaalit.
Valtaosa seksuaalivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä peittelee omaa seksuaali-identiteettiään töissä ja kokee, ettei voi olla työpaikalla oma itsensä. Seksuaalivähemmistöön kuuluva työnhakija -tai tekijä voi syrjinnän pelossa jättää kertomatta seksuaaliseen tai romanttiseen suuntautumiseensa viittaavia asioita, kuten samaa sukupuolta olevan kumppanin nimen. Syy oman seksuaali-identiteetin peittelyyn voi olla ajatus hienovaraisuudesta; ei haluta tuottaa epämukavaa oloa muille. Peittely käy pitkässä juoksussa raskaaksi ja voi johtaa esimerkiksi yksilön mielenterveydellisiin ongelmiin.
Seksuaalivähemmistöjä käsittelevät loukkaavat vitsit voivat olla arkipäivää työpaikoilla. Tietyissä tilanteissa tai tiettyjen henkilöiden seurassa seksuaalivähemmistöön kuuluva henkilö voi kokea olonsa epämukavaksi, mikä voi näyttäytyä niiden välttelynä. Vähemmistöstressi sekä jatkuva tilanteiden ja ilmapiirin tarkkailu vie valtavan määrän energiaa, joka on poissa työsuorituksista. Mielestäni vähemmistöstressin sekä ennakkoluulojen aiheuttama yksilön subjektiivinen kärsimys on kuitenkin vielä suurempi ongelma kuin työssä suoriutumisen haasteet.
5. Ole vammaton
Henkilön vammaisuus tai vammattomuus on sidoksissa ympäristön määritelmiin. YK:n vammaissopimus kuvaa vammaisen ihmisen henkilöksi, jolla on pitkäaikainen fyysinen, psyykkinen, älyllinen tai aistimuksellinen vamma. Sen lisäksi vamma voi aiheuttaa esteitä, jotka ehkäisevät täysimääräistä osallistumista yhteiskuntaan. Mielestäni yhteiskunnassa täytyy tehdä muutoksia, jotka luovat erilaisille ihmisille toimintamahdollisuuksia – yhteiskunnan ei tulisi rajoittaa elämää kohtuuttomasti. Tällainen muutos olisi esimerkiksi vammaisten ihmisten työllistämiseen panostaminen.
(Välihuomio: kaikilla vammaisilla ihmisillä ei ole kehitysvammaa, vaan vamma on voinut syntyä myös muilla tavoin.) Kehitysvammaliiton mukaan Suomen noin 30 000:ta kehitysvammaisesta ihmisestä 3000 voisi työllistyä toimintakykynsä puolesta. Tällä hetkellä tuosta ihmismäärästä 600 on työsuhteessa. Työantajien ja ympäristön ennakkoluulot voivatkin olla merkittävä este vammaisten henkilöiden työllistymiselle.
Vammaiset henkilöt kohtaavat ennakkoluuloja työyhteisöjen sekä työnantajien keskuudessa. Vammaisen ihmisen palkkaamisen esteeksi voidaan esittää esimerkiksi puutteellisia tiloja tai järjestelmiä, jotka eivät sovellu käytettäväksi apuvälineillä. Esteettömiä tiloja voidaan kuitenkin käyttää tekosyynä vammaisen ihmisen palkkaamatta jättämiseen, jolloin todelliset esteet voivatkin löytyä syrjivistä asenteista. Syrjintää on myös kieltäytyminen kohtuullisten mukautusten tekemisestä, esimerkiksi pyörätuoliramppien asentamisesta.
Yhteenveto
Esimerkeilläni haluan osoittaa, ettei työelämässä menestyminen ole yhtä helppoa kaikille. Erityisesti muiden ihmisten ennakkoluuloiset asenteet vaikuttavat negatiivisesti erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten työllistymiseen sekä työssä jaksamiseen. Muutoksia on kuitenkin tapahtunut niin asenteiden kuin lainsäädännön puitteissa. Ehkä joku päivä meillä kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet työllistymiseen sekä työssä jaksamiseen ja siellä etenemiseen.
Miten omat taustasi tai ominaisuutesi vaikuttavat työelämässä menestymiseen?
Lähteet
Duunitori, Kehitysvammaliitto, Kehrääjä, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Saamelaiskäräjät, SETA ry, Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaalivakuutus.fi, STTK, Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomus
2021, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työturvallisuuskeskus, Yhdenvertaisuus.fi, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, YK:n vammaissopimus, YLE
Kirjoittaja on nuori tasa-arvovaikuttaja, joka tekonaan perusti Instagramiin @kutsumuafeministiks -tilin.
Plan Suomi ja Naisjärjestöjen Keskusliitto järjestävät Nuori tasa-arvovaikuttaja -koulutusohjelman toista kertaa syksyllä 2021. Koulutusohjelma tarjoaa nuorille ympäri Suomea mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä suunnitella ja toteuttaa oma tasa-arvoteko.
Blogeissa esitetyt näkökulmat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa tai edusta Naisjärjestöjen Keskusliiton kantaa.