Hyppää sisältöön

Voisiko Suomi olla maa, jossa isät pitävät eniten perhevapaita?

Kunnianhimoinen perhevapaauudistus voi muuttaa etenkin lapsiperheiden arkea huomattavasti tasa-arvoisemmaksi.

Äitien asema työmarkkinoilla paranee, kun vanhemmat jakavat hoivavastuun. Työmarkkinoiden näkökulmasta perheen perustaminen on naiselle haitallista jo ennen kuin sitä on edes perustettu; osa työnantajista kysyy työhaastattelussa perheestä tai tulevista suunnitelmista huolimatta siitä, että perhetilanteesta kysyminen on laitonta.



Onnistuneella perhevapaauudistuksella on positiivinen vaikutus myös naisiin, joilla ei ole lapsia. Naisia syrjivässä työkulttuurissa kaikki naiset nähdään potentiaalisina äiteinä, sillä hoivavastuun oletetaan olevan aina naisella. Äitiys tai olettamus tulevasta äitiydestä muuttavat naisen asemaa työmarkkinoilla heikompaan suuntaan – oletuksena on, että äidin tärkein prioriteetti on lapsi, ei työ.

Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vahvistaa sekä perheellisten että perheettömien naisten asemaa työmarkkinoilla. Naisten pitkät hoitovapaat vaikuttavat myös suoraan urakehitykseen ja eläkkeisiin. Hoivan epätasa-arvolla on siis elämänmittaiset seuraukset.

Perhevapaiden kesto on nyt noin 12,5 kuukautta, ja uudistuksen myötä niiden pituus nousisi 14 kuukauteen. Tällä hetkellä äidit käyttävät perhevapaista 89 prosenttia, isät loput 11 prosenttia. Ero on valtava maassa, jossa usein ajatellaan tasa-arvon jo olevan saavutettu. Yli puolet isistä ei käytä lainkaan oikeuttaan vanhempainvapaan jälkeiseen itsenäiseen isyysvapaaseen.

Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on jo pitkään ollut 6+6+6-malli, jossa kumpikin vanhempi käyttäisi perhevapaista kuusi kuukautta, ja kuusi kuukautta vanhemmat voisivat jakaa keskenään. Tämä malli jakaisi hoivavastuun nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken.

Naisjärjestöjen Keskusliitto antoi perhevapaauudistuksen esityksestä lausunnon pääsiäisen tienoilla. Esityksen arvioissa kerrotaan, että joka neljännessä perheessä vanhempainvapaiden jako äitien ja isien välillä ei uudistuksen myötä muutu, ja vain 10 prosenttia perheistä jakaisi vanhempainvapaat ja vanhempainrahapäivät uudistuksen jälkeen tasan. 

Haluamme Naisjärjestöjen Keskusliitossa, että perhevapaauudistus on mahdollisimman kunnianhimoinen. Voisiko Suomi olla maa, jossa isät pitävät eniten perhevapaita?

Hoivan epätasa-arvolla on elämänmittaiset seurakset

Perhevapaauudistuksen esityksessä on myös paljon hyvää. Perheitä on monenlaisia, eikä kaikissa perheissä ole sekä äitiä että isää. On hyvä, että esityksessä on huomioitu perheiden moninaisuus nykyistä paremmin, ja lainmuutoksen myötä on tarkoitus luopua myös sukupuolittuneesta kielestä. Osa esitetyistä muutoksista vaatii kuitenkin vielä pohdintaa, sillä uudistus ei saa heikentää yhdenkään perheen asemaa.

Äidin jäämistä kotiin perustellaan usein äidin huonommalla palkalla. Palkkojen epätasa-arvo onkin todellinen ongelma, ja siihen pitää puuttua vahvasti. Perheiden kannattaa kuitenkin tarkistaa, kuinka paljon heille jäisi rahaa, jos parempituloinen vanhempi olisi kotona lapsen kanssa. Usein vanhempien tuloeron on oltava hyvin huomattava, että sillä on kovinkaan suurta vaikutusta vanhempainrahaan, sillä verot tasoittavat tuloeroja.

Perheet joutuvat pohtimaan tätä erityisesti silloin, kun vaihtoehtoina ovat äidin hoitaminen lasta kotihoidon tuella tai isän jääminen vanhempainvapaalle. Koska naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteissa, saattaa kuitenkin olla niin, että äidillä ei ole työtä, johon hän voisi palata vanhempainvapaan jälkeen. Perhevapaiden käyttöä tasoittaisivat siksi paitsi palkkaerojen tasaaminen, myös naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla.


Emme voi jäädä odottelemaan asennemuutosta, vaan perhevapaiden käyttöä on ohjattava ja edistettävä lakia muuttamalla. Tasa-arvo vaatii perhevapaauudistusta. On yhteiskunnan, perheen ja lapsen etu, että molemmat vanhemmat hoitavat lasta kotona yhtä pitkään.

Perhevapaauudistuksen tulee huomioida erilaiset perheet, mutta yhteiskunnallista puolta ei saa unohtaa. Perhevapaauudistuksen tulee parantaa naisten asemaa.

Katariina Pursimo

Kirjoittaja on Naisjärjestöjen Keskusliiton oikeudellisen vaikuttamisen koordinaattori

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Liity jäseneksi

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.