Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii hallitusta täyttämään budjettiriihessä Istanbulin sopimuksen velvoitteensa ja esittää naisiin kohdistuvan väkivallan vuotuisille kustannuksille tehokkaamman käyttötarkoituksen.
Suomi vietti elokuun alussa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen voimaantulon vuosipäivää, mutta edelleen yli kymmenen vuotta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Suomi ei täytä kaikkia sopimuksen kriteerejä. Istanbulin sopimuksen toimeenpano on budjettikysymys, johon Marinin hallituksella on tuhannen taalan paikka vaikuttaa tämän kauden viimeisessä budjettiriihessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan lisäkustannukset ovat pelkästään terveydenhoidossa 150 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi uhrit käyttävät sosiaalipalveluita ja oikeuspalveluita moninkertaisesti muuhun väestöön nähden. Summa on siis vain jäävuoren huippu todellisista kuluista.
“Naisiin kohdistuvan väkivallan yhteiskunnallinen hinta on kova, mutta kalleimman hinnan maksavat väkivaltaa kokevat. Rahakysymykset ovat aina priorisointikysymyksiä. Budjettiriihi on viimeinen tilaisuus päättää, käytetäänkö rahat naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyyn vai siitä aiheutuvien kustannusten maksamiseen”, huomauttaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.
Istanbulin sopimus velvoittaa valtioita ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä turvaamaan tukipalvelut väkivaltaa kokeneille. Toimiin on osoitettava riittävä rahoitus. Sopimuksen tultua voimaan turvakotien rahoitus on siirretty valtion vastuulle, seksuaalirikoslainsäädäntö uudistettu suostumusperustaiseksi ja oikeusministeriöön perustettu naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työryhmä. Silti toimeenpano on edelleen kesken.
Sopimuksen mukaan turvakotipaikkoja tulisi Suomessa olla 500, mutta määrä junnaa 211:ssä huolimatta hallituksen lupauksesta nostaa paikkojen määrän 250:een. Seri-tukikeskukset tarjoavat seksuaaliväkivaltaa kokeneille lääketieteellistä hoitoa ja psykososiaalista tukea, mutta avun piiriin on hakeuduttava kuukauden sisällä tapahtuneesta. Viranomaisten koulutuksessa väkivallan tunnistamisessa ja väkivaltaa kokeneiden kohtaamisessa on vielä puutteita.
“Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille. Naisista lähes puolet on kokenut parisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana, mikä on hurja luku. Naiset kokevat miehiä enemmän etenkin fyysistä ja seksuaaliväkivaltaa sekä vainoa. Istanbulin sopimuksella voidaan pelastaa henkiä, mutta vain, jos sitä toimeenpannaan tehokkaasti ja riittävillä resursseilla”, vetoaa Sirén.
Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027 sisältävät toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi.
Naisjärjestöjen Keskusliiton ehdotukset rahoituksen lisäämisestä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön:
- Turvakotipaikkojen määrän nostamiseen Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle ja turvakotien esteettömyyden parantamiseen: momentti 33.60.52 +5 M€
- Määrärahan palautus Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen, johon eduskunta on edellyttänyt pysyvää rahoitusta: momentti 33.03.04 +300 000 €
- Oikeusministeriön naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman toimeenpanoon: momentti 25.01.50 +500 000 €
- Lisämääräraha SERI-keskusten perustamiseen valtakunnallisesti ja THL:n koordinaatioon: momentti 33.03.04 +4 M€
- SERI-keskusten hakeutumisajan pidentämiseen 6 kuukauteen THL:n koordinoimana: momentti 33.03.04 +5 M€
- Järjestöille väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneiden matalan kynnyksen tukipalvelujen järjestämiseen ja turvakotijakson jälkeisen asumisen tukemiseen: momentti 33.90.50+ 5 M€
- THL:lle moniammatillisen väkivaltaltyön MARAK-toimintamallin valtakunnallistamiseen: +2 M€
- Poliisin väkivaltatyön tehostamiseen ja poliisien koulutukseen: momentille 26.10.01 +10 M€
- Oikeusprosessien nopeuttamiseen: syyttäjälle momentille 25.30.01 + 5 M€ ja tuomioistuimille momentille 25.10.03 + 5 M€
- Määrärahan nosto kehyksessä vuosien 2020–2022 rahoitustasolle tasa-arvoa tukevien naisjärjestöjen kattojärjestöille (Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS, Monika-Naiset liitto): momentti 29.10.51 +400 000 €
Lisätiedot:
Vaikuttamisen ja kansainvälisten asioiden asiantuntija Merja Kähkönen, [email protected], puh 050 546 6688
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralföfbund ry
Saara-Sofia Sirén Terhi Heinilä
puheenjohtaja pääsihteeri
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry on vuonna 1911 perustettu sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu 72 jäsenjärjestöä ja yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.