Hyppää sisältöön

Hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027 

  • Hallitusohjelma: Hallitus sitoutuu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen laatimalla kunnianhimoisen tasa-arvo-ohjelman, lisäämällä sukupuolivaikutusten arviointia lainsäädäntöhankkeissa ja kehittämällä sukupuolitietoista budjetointia.
  • Kasvatus ja koulutus: Segregaatiota eli sukupuolen mukaista eriytymistä puretaan kaikilla asteilla ja seksuaalikasvatusta, mukaan lukien suostumuksen käsittelyä, kehitetään.
  • Työelämä: Palkkaerojen kaventamista vauhditetaan nykyistä tehokkaammalla samapalkkaisuusohjelmalla ja palkka-avoimuudella. Perhevapaiden uudistamista jatkamalla Suomi nostetaan maaksi, jossa isät käyttävät eniten perhevapaita.
  • Naisiin kohdistuva väkivalta lopetetaan säätämällä lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä selkiyttävä laki, vahvistamalla väkivaltaa kokeneiden asemaa tukipalveluilla sekä varmistamalla rikosoikeudellisen vastuun toteutuminen.
  • Hyvinvointi: Sosiaaliturvauudistus toteutetaan siten, että se edistää sukupuolten tasa-arvoa. Uudistuksen sukupuolivaikutukset arvioidaan jo valmisteluvaiheessa.
  • Urheilun, liikunnan ja kulttuurin valtionavut sidotaan tehokkaisiin toimiin seksuaalihäirinnän lopettamiseksi ja toimeenpannaan Euroopan komission korkean tason työryhmän 50 %:n kiintiöperiaate urheilu- ja liikuntayhteisöjen johdossa.
  • Ulkopolitiikka: Otetaan käyttöön sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävä ulkopolitiikka (Feminist Foreign Policy) sekä edistetään naisten osallisuutta kehitysyhteistyössä ja rauhan rakentamisessa maailmalla, erityisesti Ukrainassa ja Afganistanissa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto on vuonna 1911 perustettu sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu 72 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet sisältävät yhteensä yli 60 konkreettista suositusta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi hallitusohjelmassa yleisesti sekä kuudessa sisällöllisessä teemassa.

Alla esittelemme tavoitteet tarkemmin. Olemme lisänneet jokaisen tavoitteen loppuun taustatietoa kyseisestä tavoitteesta.


Suomi tasa-arvon edelläkävijäksi 

Suomi on monin tavoin yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Silti sukupuolten tasa-arvo ei ole valmis meilläkään, ja monet tasa-arvo-ongelmat korjaantuvat etanan vauhtia, jos lainkaan. Tasa-arvo ja demokratia ovat kestävän rauhan edellytys, ja niiden vahvistaminen on paras tapa tukea vakautta ja rauhaa. Toimitaan sen puolesta, että naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet toteutuvat täysimääräisesti.

  • Hallitus sitoutuu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen sekä kaikenlaisen syrjinnän vastustamiseen kunnianhimoisesti ja systemaattisesti kotimaassa ja kansainvälisesti
    • toimimalla antirasistisesti ja risteävät erot huomioiden kaikessa päätöksenteossaarvioimalla hallitusohjelman mukaisten toimenpiteiden sukupuolivaikutukset ennakkoon ja jälkikäteen (suvaus)sitoutumalla ja toimeenpanemalla tasa-arvoselonteon tavoitteitalaatimalla kunnianhimoisen tasa-arvo-ohjelman ja osoittamalla sille riittävän rahoituksen
    • valtavirtaistamalla tasa-arvonäkökulman koko valtionhallintoon.
  • Tehdään tasa-arvolain kokonaisuudistus, jossa tarkastellaan erityisesti tasa-arvon edistämistä, syrjintäkieltoja sekä valvonnan ja oikeussuojakeinojen toimivuutta ja riittävyyttä.
    • Selvitetään, millä edellytyksillä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle voidaan antaa oikeus määrätä hyvitys syrjinnästä.
  • Kaikkien merkittävien uudistusten sukupuolivaikutukset arvioidaan siten, että tulokset vaikuttavat jatkovalmisteluun.
    • Suvattujen lakiesitysten osuus nostetaan 40 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä.
    • Jokaiseen ministeriöön nimetään vaikutusarvioinneista vastaava vastuutaho, jonka vastuulle ihmisvaikutusten, mukaan lukien sukupuolivaikutusten, arviointi kuuluu.
  • Sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämistä jatketaan osana kestävän kehityksen budjetointia.
    • Valtiovarainministeriö sisällyttää budjetinlaadintaohjeistukseensa momenttikohtaiset ohjeet sukupuolivaikutusten arviointiin.
    • Tutkibudjettia.fi-sivustolle lisätään momenttikohtaisesti liikennevalomalli sukupuolivaikutuksista sekä tieto rahoituksen jakautumisesta sukupuolittain aina, kun mahdollista.
  • Vahvistetaan tasa-arvotyön rahoitusta vaikuttavuuden lisäämiseksi.
    • Naisjärjestöjen lakisääteinen valtionavustus vakiinnutetaan vuosien 2020–2022 tasolle valtiontalouden kehyksessä työn jatkuvuuden turvaamiseksi.
    • Tasa-arvovaltuutetun rahoitus nostetaan vastaamaan lisääntyneitä velvoitteita ja muiden tasa-arvoviranomaisten (tasa-arvoyksikkö, Tane, tasa-arvotiedon keskus, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta) asemaa ja resursseja vahvistetaan.
  • Varmistetaan tasa-arvotiedon hyödyntäminen päätöksenteossa.
    • Kerätään ja hyödynnetään systemaattisesti sukupuolen ja muiden risteävien erojen mukaan eriteltyä tietoa.
    • Huomioidaan sukupuolinäkökulma ja naisten oikeudet kriisien jälleenrakennuksessa.

Kasvatus ja koulutus on sukupuolitietoista kaikilla asteilla 

Suomessa koulutusalat ovat vahvasti sukupuolen mukaan eriytyneet eli segregoituneet. Jako miesten ja naisten töihin jopa vahvistuu joillain aloilla. Puretaan kasvatuksen ja koulutuksen sukupuolen mukaista eriytymistä ja sukupuolinormeja sukupuolitietoisella varhaiskasvatuksella, opetuksella ja korkeakoulutuksella.

  • Varmistetaan, että koulutuksella puretaan sukupuolen mukaista eriytymistä.
    • Lakeihin varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, ammatillisesta ja lukiokoulutuksesta sekä lakiin vapaasta sivistystyöstä lisätään vaatimus kasvatuksen ja opetuksen sukupuolitietoisuudesta.
    • Kaikkien koulutusasteiden oppikirjoille tehdään sukupuolivaikutusten arviointi, jolla varmistetaan, että kirjoissa näkyy moninaisia ihmisiä moninaisissa rooleissa.
    • Tuetaan erityisesti tyttöjen ja naisten hakeutumista luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan aloille.
  • Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalihäirinnän, kiusaamisen sekä väkivallan vastaista työtä kouluissa tehostetaan osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.
    • Oppilaitoksen toiminta määritellään syrjinnäksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaeissa, jos oppilaitos ei puutu häirintään (tasa-arvolain 8 d §:n ja yhdenvertaisuuslain 14 §:n mukaisesti).
    • Vahvistetaan täydennyskoulutuksilla opettajien ja rehtoreiden osaamista häirinnän tunnistamisessa.
  • Varmistetaan korkeakoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa varhaiskasvattajien, opettajien ja oppilaanohjaajien tasa-arvo-osaaminen kaikilla asteilla.
    • Tehdään selvitys opettajien perus- ja täydennyskoulutusten tasa-arvosisällöistä.
    • Edistetään, että koulutukseen ja täydennyskoulutukseen sisältyy pakollisena sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia käsitteleviä kursseja.
    • Järjestetään velvoittavia koulutuksia tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen toimeenpanosta.
  • Koulujen seksuaalikasvatuksessa vahvistetaan seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja kehollisen koskemattomuuden, mukaan lukien suostumuksen, käsittelyä.
    • Seksuaalikasvatuksessa puretaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvia normeja.
    • Seksuaalikasvatusta kehitetään ja yhdenmukaistetaan eri puolilla maata.
  • Ennaltaehkäistään ja puututaan mahdollisimman varhain tyttöjen lisääntyneeseen masennukseen, ahdistukseen ja syömishäiriöihin esimerkiksi vahvistamalla oppilaanohjausta ja kouluterveydenhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen saavutettavuutta.

Työelämän tasa-arvo lisääntyy palkoissa ja johtotehtävissä 

Alle 10 prosenttia palkansaajista työskentelee ammateissa, joissa on vähintään 40 prosenttia naisia ja miehiä, ja sukupuolten palkkaeron kapeneminen on lähes pysähtynyt 16 prosentissa. Puretaan alojen eriytymistä, puututaan työelämässä tapahtuvaan syrjintään ja varmistetaan, että työelämän polarisaatio ei lisää epätasa-arvoa. Perusteettomia palkkaeroja kavennetaan nykyistä nopeammin. Edistetään hoivavastuun tasaisempaa jakautumista ja työhyvinvointia

  • Perhevapaauudistus toimeenpannaan kunnianhimoisesti siten, että Suomesta tulee maa, jossa isät pitävät eniten perhevapaita.
    • Asetetaan numeeriset tavoitteet naisten ja miesten perhevapaiden käytölle, arvioidaan niiden toteutumista hallituskauden lopussa ja tehdään toimenpiteitä, kunnes hoivavastuu jakautuu tasan.
    • Yhdenmukaistetaan äitiyspakkauksen nimi perhevapaauudistuksen sukupuolineutraalin terminologian kanssa.
  • Estetään raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja tuetaan työn ja perheen yhteensovittamista
    • parantamalla perhevapaalta palaavan irtisanomissuojaatäsmentämällä työlainsäädäntöä siten, että raskaus- ja perhevapaan käyttö eivät vaikuta negatiivisesti määräaikaisen työsuhteen jatkumiseenedistämällä vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakautumista
    • tukemalla etävanhemmuutta mm. antamalla etävanhemman puolisolle oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen.
  • Jatketaan perhe- ja hoitovapaiden uudistamista.
    • Käynnistetään kotihoidontuen uudistus.
    • Seurataan omaishoitovapaan käytön sukupuolivaikutuksia ja tehdään tarvittaessa toimenpiteitä, kunnes hoivavastuu jakautuu tasan sekä varmistetaan, että omaishoitajalle jää parempi korvaus työstään.
    • Muutetaan vanhempainpäivärahojen määräytymisperusteita niin, että määräytymisperusteeksi saisi valita vuositulon tai edellisen verotuskauden tulon.
  • Nopeutetaan perusteettomien palkkaerojen kapenemista toimeenpanemalla rakenteellisesti uudistettua ja nykyistä tehokkaampaa samapalkkaisuusohjelmaa.
    • Asetetaan numeerinen tavoite palkkaeron kaventamiselle.
    • Lisätään palkka-avoimuuden kattavuutta vahvistamalla tasa-arvolaissa henkilöstön, henkilöstön edustajien ja syrjintää epäilevien työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia palkoista.
    • Edistetään kattavaa lainsäädäntöä palkkojen läpinäkyvyydestä EU:ssa.
    • Lisätään tasa-arvolakiin samanarvoisen työn määritelmä ja otetaan käyttöön menetelmä työn vaativuuden arvioimiseksi eri toimialojen sekä työ- ja virkaehtosopimusten välillä.
    • Kehitetään palkkakartoitussäännöksiä siten, että niissä tarkastellaan organisaation koko henkilöstöä työehtosopimuksesta riippumatta ja eri palkanosia palkkakeskiarvojen sijaan.
    • Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain 30 työntekijän rajaa lasketaan.
  • Maahan muuttaneiden ja vammaisten sekä muihin vähemmistöihin kuuluvien naisten työllistymistä ja samapalkkaisuutta edistetään läpileikkaavasti.
    • Selvitetään vammaisten ja maahan muuttaneiden naisten euro. Edistetään moninaisuuden huomioimista rekrytoinnissa anonyymillä rekrytoinnilla sekä moninaisuuslausekkeilla työpaikkailmoituksissa.
    • Kotoutumislakia toimeenpannaan siten, että painotetaan erityisesti työvoiman ulkopuolella olevien palveluita.
  • Käynnistetään eläkkeiden tasa-arvoon liittyvä toimenpideohjelma.
  • Luodaan pysyvä rakenne sukupuolten välisen segregaation purkamiseksi eri alojen välillä koulutuksessa ja työelämässä.
  • Edistetään syrjimättömyyttä ja puututaan tehokkaasti seksuaalihäirintään työpaikoilla.
    • Seksuaalihäirinnän käsittelystä tasa-arvosuunnitelmissa ja työsuojelun toimintaohjelmissa tehdään velvoittavaa.
    • Muutetaan työturvallisuuslakia siten, että työnantajan velvollisuutta ennaltaehkäistä ja puuttua häirintään, seksuaaliseen häirintään ja epäasialliseen kohteluun tiukennetaan ja lakiin lisätään työnantajan velvollisuus varmistaa häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun loppuminen viipymättä. Lisätään velvollisuuden laiminlyönti rangaistavaksi työturvallisuusrikkomuksena.
  • Huolehditaan naisvaltaisten alojen työhyvinvoinnista.
    • Säädetään työterveyshuoltolaissa ja työturvallisuuslaissa psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä ja selvitetään mielenterveyden tukemista lakisääteisenä työterveyspalveluna.
    • Perustetaan kolmikantainen työryhmä pohtimaan lainsäädännöllisiä uudistuksia ja uudenlaisia käytäntöjä syrjinnän sekä muun henkisen väkivallan vähentämiseksi työelämästä ja otetaan mukaan tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja perhejärjestöjä.
  • Naisten osuus listayhtiöiden hallituksissa kasvatetaan 40 prosenttiin ottamalla käyttöön sukupuolikiintiöt.

Naisiin kohdistuvan väkivallan on loputtava 

Suomi pitää kyseenalaista kunniaa EU:n toiseksi väkivaltaisimpana maana naisille. Puututaan tehokkaasti naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja taataan matalan kynnyksen tukipalvelut jokaiselle väkivallan kokijalle. Tehdään Suomesta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn edelläkävijä.

  • Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä jatketaan.
    • Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelmalle varataan riittävät resurssit ja ohjelman toimeenpanoa seurataan, mitataan ja arvioidaan.
    • Oikeusministeriön naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen ohjelma ja sen työryhmä saavat jatkoa.
    • Tehostetaan monialaista työtä naisiin kohdistuvien parisuhdesurmien estämiseksi.
    • Seurataan ja arvioidaan naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan mandaatin jatkokehittämistarpeita ja rahoituksen riittävyyttä.
  • Säädetään lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä selkiyttävä laki.
    • Lailla selvennetään kuntien, alueiden ja valtionhallinnon yhteistyötä, rooleja ja vastuita lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä.
    • Varmistetaan monialainen yhteistyö määrittelemällä yhteistyörakenteen muodot, välttämättömät toimijat, eri toimielinten tehtävät sekä vastuut väkivallan ehkäisyssä.
  • Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus toimeenpannaan tehokkaasti.
    • Koulutetaan poliisit, syyttäjät, tuomarit ja muut lakia toimeenpanevat tahot uuden lain sisällöstä ja naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodoista ja niiden tunnistamisesta.
  • Poliisin ja oikeuslaitoksen resurssit vakavien rikosten, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan tutkimiseksi turvataan.
    • Poliisi tutkii kaiken naisiin kohdistuvan väkivallan viivyttelemättä ja huolellisesti kaikkialla Suomessa.
    • Varmistetaan poliisin osaaminen naisiin kohdistuvasta väkivallasta, seksuaaliväkivallasta, digitaalisesta väkivallasta ja ihmiskaupasta keskittämällä tutkinta esitutkintalaissa tehtävään erityisesti perehtyneille tutkinnanjohtajille ja tutkijoille.
    • Selvitetään tutkittavien rikosepäilyjen tärkeysjärjestyksestä säätämistä lailla.
  • Resursseja väkivallan uhrien palveluihin kasvatetaan säännönmukaisesti.
    • Turvakotipaikkojen määrää ja saavutettavuutta lisätään Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti.
    • Turvakotipalvelujen esteettömyys ja saavutettavuus turvataan.
    • Seri-tukikeskusten alueellista kattavuutta lisätään, THL:n koordinaatiorahoitus turvataan ja pidennetään hakeutumisaikaa puoleen vuoteen.
    • Laajennetaan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja tuen moniammatillinen MARAK-toimintamalli valtakunnalliseksi ja lakisääteiseksi.
    • Vakiinnutetaan väkivaltaa kohtaavien lasten tukea koordinoiva Barnahus-hanke ja sen rahoitus.
    • Varmistetaan jokaiselle sitä tarvitsevalle turvakotijakson jälkeinen asuminen esimerkiksi lisäämällä velvoite maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksiin.
    • Turvataan väkivallan vastaista työtä tekevien järjestöjen rahoitus.
  • Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta rajataan lainsäädännöllä sovittelun ulkopuolelle.
  • Sisällytetään Istanbulin sopimuksen mukaiset raskauttavat seikat rikoslain koventamisperusteiksi.
  • Tuetaan EU:ssa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen direktiivin kunnianhimoista toteutusta.
  • Puututaan tehokkaammin vihapuheeseen ja digitaaliseen väkivaltaan.
    • Vaikutetaan siihen, että vihapuhe säädetään rangaistavaksi EU-tasolla.
    • Lisätään internetpalvelujen välittäjien vastuuta sukupuolistuneen vihapuheen ja häirinnän kitkemiseksi EU-tasolla ja kotimaassa.
    • Säädetään maalittaminen rangaistavaksi rikoslaissa.
    • Lisätään tutkittua tietoa ja viranomaisten tietoisuutta verkkovihasta ja kohdistetaan resursseja sen torjumiseen.
    • Kehitetään verkkovihasta tuetun irtautumisen toimintamalli.
  • Kunniaan liittyvän väkivallan vastaista työtä ja tunnistamista tehostetaan.
    • Säädetään pakkoavioliitot rangaistaviksi erillisellä rikoslain pykälällä ja mahdollistetaan pakkoavioliittojen mitätöinti.
    • Luodaan valtion, alueiden ja kuntien toimintamalli silpomisen vastaiseen työhön ja palveluihin, varmistetaan lainsäädännön tarkoituksenmukaisuus ja turvataan sukuelinten silpomisen vastaisen työn rahoitus.
  • Ihmiskaupan vastaista toimintaa tehostetaan toiminnan sukupuolivaikutukset huomioon ottaen ja ihmiskaupan uhrien asemaa ja tukea parannetaan.
    • Laaditaan ihmiskaupan vastaisen työn toimintaohjelma ja varataan koordinaatiolle riittävät henkilöresurssit.
    • Keskitetään osaamista hyvinvointialueilla ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja auttamiseksi ja sote-ammattilaisten ammatillisen tuen vahvistamiseksi asiakastyössä.
    • Varmistetaan ihmiskaupan uhrien turvallinen ja tuettu asuminen, tarvittaessa lainsäädännöllä turvakodeissa.
    • Poliisin valtakunnallinen ihmiskauppatutkintaryhmä vakinaistetaan.
    • Turvataan lainsäädännöllä haavoittuvassa asemassa olevien työperäisten maahanmuuttajien maahan asettumisen tuki.
    • Selvitetään rikoslainsäädännön ja rikosprosessilainsäädännön muutostarpeet ja ryhdytään tarvittaessa toimiin ihmiskaupan ja siihen liittyvien rikosten torjumisen tehostamiseksi.
  • Varmistetaan lainsäädännöllä viranomaisten välinen tiedonvaihto ja oma-aloitteinen tiedon jakaminen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja ihmiskauppaan liittyen.
    • Poistetaan vammaisuus salassa pidettävänä tietona poliisin rekisteristä, jotta vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä saadaan tietoa.
  • Varmistetaan maahan muuttaneiden naisten kokeman väkivallan ja lähisuhdeväkivallan parempi huomioiminen oleskeluluvan perusteissa.
    • Muutetaan ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan edellytykseksi haavoittuva asema erityisen haavoittuvan aseman sijaan.
  • Seksin osto kriminalisoidaan muiden Pohjoismaiden mallin mukaisesti ja tuetaan irrottautumista prostituutiosta.
  • Kehitetään ja systematisoidaan naisvankityön johtamista.
    • Parannetaan naiserityisiä terveydenhuoltopalveluita, mielenterveystyötä sekä seksuaaliväkivaltaan, prostituutioon ja ihmiskauppaan puuttumista.
  • Järjestetään väkivallan sukupuolistuneen luonteen tunnistavia katkaisu- ja ennaltaehkäisyohjelmia väkivallan tekijöille.

Naisten hyvinvointi on tasa-arvokysymys 

Hyvinvoinnissa, palvelujen tarpeessa ja niiden käytössä on eroa sukupuolittain. Edistetään naisten hyvinvointia ja seksuaaliterveyttä ja varmistetaan, että sosiaaliturvajärjestelmämme tukee tasa-arvoa. 

  • Varmistetaan, että sosiaaliturvauudistus suunnitellaan ja toteutetaan ihmislähtöisesti ja että se edistää sukupuolten tasa-arvoa risteävät erot huomioiden.
    • Uudistuksen sukupuolivaikutukset arvioidaan jo valmisteluvaiheessa ja huolehditaan, että tulokset vaikuttavat uudistuksen jatkovalmisteluun ja toteutukseen.
    • Varmistetaan sosiaaliturvan yksilökohtaisuuden ja ruokakunnan käsitteen suhteen, että sosiaaliturvaa kehitetään tasa-arvoa ja naisten asemaa parantavaan suuntaan. Ruokakunnan käsitettä tarkastellaan kriittisesti uudistuksen yhteydessä.
    • Huomioidaan kehittämistyössä vuoroasuvien lasten tilanne.
  • Hyvinvointialueita ohjataan rahoitusneuvotteluissa
    • organisoimaan sekä henkilöstöpoliittinen että toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö
    • varmistamaan strategioilla, budjeteilla ja toiminnallisilla tasa-arvo-ohjelmilla tasa-arvon toteutuminen sekä se, että palvelut huomioivat moninaisten naisten tarpeet
    • kouluttamaan valtuutettuja ja viranomaisia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimeenpanoon.
  • Tehdään aborttilaille ihmisoikeusperustainen kokonaisuudistus tavalla, joka edelleen vahvistaa raskaana olevan itsemääräämisoikeutta.
  • Varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen esteettömyys ja saavutettavuus sekä välineiden soveltuvuus, mm. syöpäseulontojen suhteen.
  • Puretaan koronapandemian hoitovelka sukupuolitietoisella tavalla.
    • Huomioidaan erityisesti psyykkinen terveys ja nuorten ja naisten hyvinvointi ja mielenterveysongelmat.
  • Kaikille alle 25-vuotiaille nuorille taataan maksuton ehkäisy valtakunnallisesti.
  • Varmistetaan, että Suomen lainsäädäntö takaa transihmisten ja intersukupuolisten ihmisten ihmisoikeudet.
    • Sallitaan sukupuolen juridinen vahvistaminen 15 vuotta täyttäneille Oikeus olla -kansalaisaloitteen mukaisesti.
    • Kielletään ”eheytyshoidot”.
    • Kielletään intersukupuolisten lasten kiireettömät, lääketieteellisesti ei-välttämättömät kehoa muokkaavat toimenpiteet varhaislapsuudessa.
    • Laaditaan ja toimeenpannaan sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma.
  • Kuukautis- ja inkontinenssisuojien arvonlisävero lasketaan 10 prosentin alennettuun kantaan muita terveyden kannalta välttämättömiä tuotteita vastaavasti.
  • Varmistetaan gynekologisen hoidon laatu ja saatavuus julkisena palveluna eri puolilla maata.
    • Taataan gynekologisille sairauksille ja oireyhtymille, kuten endometrioosi, adenomyoosi, PCOS ja vulvodynia, valtakunnallisesti yhteneväiset ja toimivat hoitopolut ja luodaan niille Käypä hoito -suositukset.

Tasa-arvoa liikuntaan ja urheiluun sekä kulttuuriin 

Seksuaalihäirintä kulttuurin alalla, liikunnassa ja urheilussa on edelleen liian yleistä, ja naisten saama rahoitus on murto-osa miesten rahoituksesta. Kiinnitetään erityistä huomiota urheilun, liikunta-alan ja kulttuurin päätöksenteon ja resurssien tasa-arvoistamiseen ja seksuaalihäirinnän ja väkivallan poistamiseen. 

  • Varmistetaan, että urheilun, liikunnan ja kulttuurin ja niiden toimijoiden sitoutuminen naisiin kohdistuvan väkivallan, seksuaalihäirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisemiseksi ja lopettamiseksi on edellytys valtionavun saamiseksi.
    • Edellytetään väkivallan ja häirinnän systemaattisia toimia ja seurantaa, joita johdetaan ja valvotaan vuositasolla.
    • Kiinnitetään erityistä huomiota valmentajien ja ohjaajien epäterveeseen vallankäyttöön suhteessa erityisesti lapsiin ja nuoriin.
  • Kytketään urheilujärjestöjen ja liikuntaa edistävien yhteisöjen yleisavustusten sukupuolten tasa-arvotavoitteet ja vastuullisuuskriteereiden valvonta aiempaa tiukemmin valtionavun myöntämiseen.
    • Lisätään kiintiöperiaate urheilujärjestöissä ja liikuntaa edistävien yhteisöjen luottamus-, valmennus- ja operatiivisessa johdossa toimiville naisille 50 prosenttia Euroopan komission urheilun tasa-arvon korkean tason työryhmän suositusten mukaisesti ja Ruotsin mallia seuraten. Seurataan systemaattisesti tilannetta vuosittain.
  • Edistetään sukupuolten tasa-arvoa liikunnassa ja urheilussa Euroopan komission urheilun tasa-arvon korkean tason työryhmän vuoden 2022 suositusten mukaisesti.
  • Edellytetään, että valtionavustuksia saavien urheilujärjestöjen palkkaus- ja maajoukkuekorvaukset ovat tasa-arvoiset. Jaetaan urheilun ja liikunnan resurssit tasapuolisesti naisille ja tytöille liikunnan ja urheilun eri tasoilla.
  • Varmistetaan liikuntapaikkarakentamisen ja muiden liikunnan ja urheilun olosuhteiden valtionavustuksissa sukupuolten tasa-arvo keskeisenä kriteerinä Liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirjaan perustuen.
  • Luodaan rakenteita huippu-urheilijan raskauden jälkeisen paluun tukemiseen.
  • Varmistetaan, että kulttuurialan eettisen ohjeistuksen toimeenpanossa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon näkökulma.
  • Edellytetään tarvittaessa lainsäädännöllä, että elokuva-alan ja yleensä kulttuurin ja taiteen julkisia varoja jakavat tahot edistävät sukupuolten tasa-arvoa ja
    • jakavat rahoitusta tasa-arvoisesti
    • noudattavat avoimia päätöksenteon kriteereitä ja tilastoivat läpinäkyvästi ja yhdenmukaisesti rahoituksen jakautumista sukupuolittain ja lajityypeittäin
    • edellyttävät tasa-arvon ja vastuullisuuden huomioimista myös varoja saavilta tahoilta.

Tasa-arvo, naiset ja tytöt ihmisoikeus-, kehitys- ja turvallisuuspolitiikan keskiöön 

Tasa-arvolla on keskeinen merkitys laajan turvallisuuden ja demokratian rakentamisessa. Varmistetaan, että naiset ja tytöt ovat keskeinen osa ihmisoikeus-, kehitys- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen rakentamista. 

  • Suomi sitoutuu edistämään tasa-arvoa sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia maailmalla systemaattisesti
    • ottamalla käyttöön ulkoministeriön alaisen kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta IONK:n suositteleman sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävän ulkopolitiikan (Feminist Foreign Policy, FFP) ja laatimalla sitä varten strategian, johon sisältyy tavoitteet, seurantajärjestelmä ja raportointi
    • perustamalla ulkoministeriöön kokoava tasa-arvopolitiikan yksikkö ja nimeämällä tasa-arvosta vastaavat yhteyshenkilöt Suomen edustustoihin.
  • Ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa vastustavan anti-gender-liikkeen muodostamaa uhkaan vastataan määrätietoisesti Suomen ulko-, EU- ja sisäpolitiikassa tukemalla johdonmukaisesti naisten oikeuksia, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja muiden vähemmistöjen oikeuksia.
  • Edistetään YK:n 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanoa konfliktialueilla, esimerkiksi Afganistanissa ja Iranissa, sekä alueellista 1325-toimintaohjelmaa Ukrainan tilanteeseen vastaamiseen.
  • Nostetaan naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistäminen kehityspolitiikan päätavoitteeksi.
    • Suomi sisällyttää tasa-arvon pää- tai merkittävän sivutavoitteen vähintään 85 prosenttiin kaikista uusista kehitysohjelmista hallituskauden loppuun mennessä ja kaksinkertaistaa niiden hankkeiden osuuden, joissa tasa-arvo on päätavoitteena,.
    • Muilta ohjelmilta edellytetään sukupuolivaikutusten arviointia.
  • Varmistetaan, että sukupuolittuneet vaikutukset ja tasa-arvo huomioidaan ilmastonmuutoksen ehkäisyssä ja torjunnassa sekä Agenda2030-tavoitteiden toimeenpanossa niin Suomessa kuin maailmalla.
    • Valtavirtaistetaan sukupuolinäkökulma kansalliseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan.
  • Varmistetaan yritysvastuulailla, että suomalaiset yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa.
    • Edellytetään lailta naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien huomioimista intersektionaalisesti.
  • Suunnataan tukea naisihmisoikeuspuolustajille.
  • Seksuaalihäirintää ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa puolustusvoimissa ja kriisinhallinnassa kitketään tehokkaasti.
    • Otetaan seksuaalihäirinnän vähentäminen osaksi Puolustusvoimien tulostavoitteita.
  • Vapaaehtoisten naisten etenemistä puolustusvoimien, kriisinhallinnan, rajaturvallisuuden, pelastuspalveluiden, tullin ja muiden kokonaisturvallisuusalojen johtotehtäviin tuetaan strategioin.
    • Naisten osuus rauhanturvaajista kasvatetaan 15 prosenttiin ja sotilastarkkailijoista 25 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä.
    • Edistetään reservissä olevien naisten mahdollisuuksia osallistua sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin.

Kysymyksiä tai lisätietoja hallitusohjelmatavoitteistamme? Ota yhteys vaikuttamisen ja kansainvälisten asioiden asiantuntija Merja Kähköseen, [email protected] tai 050 546 6688.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.