Naisjärjestöjen Keskusliitto täyttää 110 vuotta vuonna 2021. Juhlavuoden kunniaksi nostamme esiin joitakin eri tavoin tasa-arvoa edistäneitä vaikuttajanaisia. Tuomme esiin sekä historian naisia että nykypäivän vaikuttajia. Tasa-arvotyöllä on saatu aikaan hienoja saavutuksia, mutta sinnikkäästä työstä huolimatta useat haasteet ovat pysyneet samana tai muuttaneet muotoaan vuosikymmenten saatossa.
Lucina Hagman | Aleksandra Gripenberg | Miina Sillanpää | Hedvig Gebhard | Wivi Lönn | Vivi Savander | Kaarina Kari | Margit Borg-Sundman | Helvi Sipilä | Marjatta Väänänen | Marja Pihnala | Natalie Gerbert
Yhteiskasvatuksen puolestapuhuja Lucina Hagman 1853–1946
Lucina Hagman oli opettaja, koulunjohtaja ja kansanedustaja. Hän oli tyttöjen ja poikien yhteiskasvatuksen puolestapuhuja ja Suomalaisen Yhteiskoulun SYK:n ensimmäinen johtaja vuonna 1886. Hagman toimi opettajana ja koulunjohtajana peräti 63 vuotta.
Hagman oli yksi Suomen 19 ensimmäisestä kansanedustajanaisesta päästessään eduskuntaan vuonna 1907. Hän oli 1900-luvun alun suomalaisen naisliikkeen merkittävimpiä toimijoita. Hagman oli perustamassa jäsenjärjestöjämme Suomalaista Naisliittoa ja Marttaliittoa sekä toimi pitkään Naisasialiitto Unionin ensimmäisenä puheenjohtajana.
Naisjärjestöjen Keskusliiton 10 tasa-arvotekoa kuntiin -kuntavaalikampanjassa lukuisat ehdokkaat sitoutuivat edistämään tasa-arvoa varhaiskasvatuksessa. Hagmanin ja muiden aktiivien ansiosta sukupuolten yhteiskasvatus on juurtunut suomalaiseen yhteiskuntaan. Naisjärjestöjen Keskusliitossa jatkamme edelleen työtä tasa-arvoisen kasvatuksen puolesta.
Kiitos Lucina Hagman ja muut naisliikkeen historian ja nykyisyyden vaikuttavat naiset! Ketju on jatkuva, emmekä lopeta työtä ennen kuin tasa-arvo todella toteutuu!
Naisjärjestöjen Keskusliiton perustaja Aleksandra Gripenberg 1857–1913
Aleksandra Gripenberg oli kirjailija sekä Suomen ja samalla koko maailman ensimmäisiä kansanedustajanaisia. Hän oli aikanaan kansainvälisesti tunnetuin suomalainen naisasianainen.
Gripenberg hyödynsi kokemuksiaan ja verkostojaan kansainvälisestä naisliikkeestä ja omistautui Suomen naisten valistamiseen ja herättämiseen. Hän oli Naisjärjestöjen Keskusliiton, joka aiemmin kantoi nimeä Suomen Naisten Kansallisliitto, perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja. Lisäksi hän toimi Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtajana. Suomen Naisyhdistys on yksi Naisjärjestöjen Keskusliiton perustajajärjestöistä ja edelleen jäsenenämme.
Gripenberg halusi aikanaan vahvasti yhdistää naisliikkeen eri toimijoita. Naisjärjestöjen Keskusliittoon liittyy yhä uusia jäsenjärjestöjä ja liitto on suurempi kuin koskaan ennen 69 jäsenjärjestöllään. Haluamme edelleen laajasti tuoda yhteen erilaisia naisjärjestöjä järjestäytyneen naisliikkeen kattojärjestönä. Yhteistyössä on voimaa!
Kiitos Aleksandra Gripenberg ja muut naisliikkeen historian ja nykyisyyden vaikuttavat naiset! Ketju on jatkuva, emmekä lopeta työtä ennen kuin tasa-arvo todella toteutuu!
Suomen ensimmäinen ministerinainen Miina Sillanpää 1866–1952
Sosiaaliministeri, kansanedustaja ja talousneuvos Miina Sillanpää on työläisnaisliikkeen symboli. Sillanpään aloitteet eduskunnassa liittyivät pääosin sosiaalipolitiikkaan ja naisten aseman kohentamiseen. Hän oli mukana sekä aborttikomiteassa että kotiapulaiskomiteassa. Aborttikomitea asetettiin 1941 laatimaan ehdotusta raskauden keskeyttämisestä. Sillanpään aloitteen pohjalta asetettu kotiapulaiskomitea vaikutti kotiapulaislakiin, jossa määriteltiin muun muassa kotiapulaisten työaika. Sillanpäällä oli vaikutusta myös naisten kelpoisuuslain viemiseen eduskuntaan. Kelpoisuuslain ansiosta useita virkoja avattiin naisille.
Poliittiseen päätöksentekoon kaivataan edelleen lisää naisia ja Naisjärjestöjen Keskusliitto jatkaa Sillanpään työtä tämän teeman parissa. Kansalaisjärjestöjen arvokas työ sai tunnustusta maaliskuussa 2021, kun suomalaiseen kalenteriin päätettiin vuodesta 2023 alkaen lisätä Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä viralliseksi liputuspäiväksi. Vuodesta 2016 lähtien on ollut suositeltua liputtaa Sillanpään kunniaksi 1. lokakuuta, mutta tämän päätöksen myötä Sillanpää saa virallisen liputuspäivän toisena naisena Minnan Canthin jälkeen.
Kiitos Miina Sillanpää ja muut naisliikkeen historian ja nykyisyyden vaikuttavat naiset! Ketju on jatkuva, emmekä lopeta työtä ennen kuin tasa-arvo todella toteutuu!
Naisten katurauhan puolustaja Hedvig Gebhard 1867–1961
Kansanedustaja ja talousneuvos Hedvig Gebhard tuli tunnetuksi puolustaessaan naisten katurauhaa vuonna 1908. Rikoslakiin vaadittiin pykälää, jonka mukaan kaikkia epäsiveellisesti naista kadulla ahdistellutta rangaistaisiin sakolla. Gebhardin sanoin: ”Kuka tahansa herra tai työmies pitää oikeutenaan puhutella meitä kadulla, tunkeutua seuraamme, tarjota meille erotiikkaansa.” Katurauha-aloite sai osakseen vastustusta valtiopäivillä, mutta Gebhard jatkoi sinnikästä vaikuttamistyötään.
Tämä työ jatkuu edelleen Naisjärjestöjen Keskusliitossa, jonka 10 tasa-arvotekoa kuntiin -kuntavaalikampanjassa ehdokkaat sitoutuivat puuttumaan tyttöjen häirintään. Katurauha-aloitteesta on jo yli 110 vuotta, mutta tytöt ja naiset kokevat edelleen häirintää niin kadulla kuin sosiaalisessa mediassa. Häirintä on saanut uusia muotoja, joista ei Gebhardin aikana ollut tietoakaan.
Kiitos Hedvig Gebhard ja muut naisliikkeen historian ja nykyisyyden vaikuttavat naiset! Ketju on jatkuva, emmekä lopeta työtä ennen kuin tasa-arvo todella toteutuu!
Arkkitehtinaisten polunraivaaja Wivi Lönn 1872–1966
Arkkitehti ja professori Wivi Lönn on Suomen ensimmäinen itsenäisesti arkkitehtuurin alalla toiminut nainen. Lönn valmistui arkkitehdiksi viidentenä naisena Suomessa vuonna 1896. Hän suunnitteli erityisesti merkittäviä julkisia kohteita ja kouluja. Helsingin Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen (NNKY) liittotalo on myös Lönnin suunnittelema. NNKY on yksi Naisjärjestöjen Keskusliiton 69 jäsenjärjestöstä.
Lönn menestyi useissa arkkitehtikilpailuissa, mutta ei ilman vastalauseita. Hänen osuutensa kirjoitetussa arkkitehtuurihistoriassa jäi vuosikymmeniksi pimentoon, kun hänen yhdessä Armas Lindgrenin kanssa suunnittelemansa työt kirjattiin usein vain miehen eli Lindgrenin nimiin.
Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestö Architecta – Suomen Naisarkkitehtien yhdistys perustettiin vuonna 1942. Architectan syntysanat lausuttiin Suomen arkkitehtuurin Grand Old Lady Wivi Lönnin 70-vuotissyntymäpäivillä.
Nykyään noin puolet valmistuvista arkkitehdeista on naisia, mutta koulutusvalinnat ja työelämä ovat Suomessa edelleen vahvasti sukupuolen mukaan eriytyneitä. Naiset työskentelevät miehiä useammin matalapalkkaisilla aloilla, kuten hoiva- ja kasvatusalalla. Naisjärjestöjen Keskusliiton 10 tasa-arvotekoa kuntiin -kuntavaalikampanjassa kannustetaan kuntapoliitikkoja sitoutumaan tasa-arvon edistämiseen kouluissa, joilla on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten käsityksiin omista kyvyistään ja tulevaisuuden mahdollisuuksistaan. Sukupuolistereotypioita on purettava, jotta jokainen voi tehdä koulutus- ja alavalintansa omien mielenkiinnonkohteidensa mukaisesti ilman sukupuolen tuottamia rajoituksia.
Kiitos Wivi Lönn ja muut naisliikkeen historian ja nykyisyyden vaikuttavat naiset! Ketju on jatkuva, emmekä lopeta työtä ennen kuin tasa-arvo todella toteutuu!
Naisten käsityökoulun johtaja Vivi Savander 1877–1955
Vivi Savander toimi Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksen ylläpitämän naisten käsityökoulun kudonnan opettajana ja johtajana melkein 40 vuotta. Hän käytti energiansa ja osan omista varoistaankin koulun hyväksi. Savander edesauttoi koulun pääsemistä valtionavun piiriin. Koulu tuli tunnetuksi myös Suomen ulkopuolella ja vastaanotti opiskelijoitakin ulkomailta. Vivi Savanderin stipendirahastosta jaetaan edelleen stipendejä hyvästä opintomenestyksestä.
Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys on perustettu vuonna 1855 ja se on Suomen vanhin edelleen toimiva suomenkielinen naisyhdistys sekä yksi Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestöistä. Vivi Savanderin pitkäjänteisyys mahdollisti aikanaan lukuisten naisten ja tyttöjen opiskelun. Nykyään Naisjärjestöjen Keskusliitto painottaa, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen on kuuluttava opettajien ja kasvattajien ammatilliseen osaamiseen.
Kiitos Vivi Savander ja muut naisliikkeen historian ja nykyisyyden vaikuttavat naiset! Ketju on jatkuva, emmekä lopeta työtä ennen kuin tasa-arvo todella toteutuu!
Naisliikunnan edistäjä Kaarina Kari 1888–1982
Kaarina Kari oli voimistelunopettaja, liikuntajärjestöjohtaja, lääkäri, professori ja kirjailija. Kari kehitti erityisesti naisliikuntaa ja toimi Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton puheenjohtajana 1921–1954.
Koulujen hiihtolomaviikko on Karin innovaatio. Hän oli myös tuomassa laskettelua Suomeen sekä perustamassa Kisakallion urheiluopistoa. Kari ystävineen oli ensimmäinen Halti-tunturille Suomen puolelta kiivennyt sekä ensimmäinen Haltille vaeltanut nainen. Hän oli yksi Lapin vaellusmatkailun polunraivaajista.
Vuonna 2017 toteutetun Ylen tasa-arvoselvityksen mukaan naisen euro huippu-urheilussa on 3 senttiä. Naisjärjestöjen Keskusliiton 10 tasa-arvoteko kuntiin -kuntavaalikampanjassa ehdokkaat sitoutuivat jakamaan urheilun tilat ja avustukset tasa-arvoisesti. Jatkamme Kaarina Karin työtä tyttöjen ja naisten urheilun arvostuksen ja resurssoinnin puolesta.
Kiitos Kaarina Kari ja muut naisliikkeen historian ja nykyisyyden vaikuttavat naiset! Ketju on jatkuva, emmekä lopeta työtä ennen kuin tasa-arvo todella toteutuu!
Palkkatasa-arvon ajaja Margit Borg-Sundman 1902–1992
Kansanedustaja Margit Borg-Sundman ajoi läpi tasa-arvolainsäädäntöä ja erityisesti palkkatasa-arvoa. Työskennellessään sosiaaliministeriössä hän näki eriarvoisuuden valtionhallinnossa, kun tarkastajanaiselle maksettiin alempaa palkkaa kuin mieskollegoille. Tällä oli vaikutusta hänen myöhempään poliittiseen toimintaansa.
Borg-Sundman oli Naisjärjestöjen Keskusliiton pitkäaikainen puheenjohtaja vuosina 1947–67. Naisten palkkauskysymykset korostuivat myös hänen puheenjohtaja-aikanaan. Puheenjohtajana hän korosti myös sosiaali- ja asuntopolitiikkaa, ansioäitien ongelmia ja mielenterveyskysymyksiä. Lisäksi hän halusi lisätä naisten äänestysaktiivisuutta.
Naisjärjestöjen Keskusliitto kiinnittää edelleen huomiota palkkatasa-arvoon. Tasa-arvon mallimaana pidetyssä Suomessa naisen euro edelleen noin 84 senttiä. Tätä selittävät monet tekijät, kuten perhevapaiden epätasainen jakautuminen ja alojen segregaatio. Naisvaltaiset alat ovat heikommin palkattuja ja naiset kantavat suurempaa vastuuta palkattomasta ja näkymättömästä työstä.
Kiitos Margit Borg-Sundman ja muut naisliikkeen historian ja nykyisyyden vaikuttavat naiset! Ketju on jatkuva, emmekä lopeta työtä ennen kuin tasa-arvo todella toteutuu!
YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilä 1915–2009
Varatuomari ja ministeri Helvi Sipilä oli niin Suomessa kuin kansainvälisesti merkittävä naisasian ajaja. Ensimmäisenä naisena YK:n apulaispääsihteerinä hän keskittyi erityisesti naisten aseman parantamiseen. Hän teki kovasti töitä myös kehitysyhteistyön parissa ja toimi Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana.
Sipilä avasi oman asianajotoimiston ja hän oli toinen asianajajana toiminut nainen Suomessa. Juristina Sipilä perusteli selkeästi, miksi naisten aseman parantaminen on tärkeää.
Sipilä oli Suomen ensimmäinen nainen presidenttiehdokkaana vuonna 1982. Suostumalla ehdokkaaksi hän mursi tabun, vaikka aika ei ollutkaan kypsä presidenttinaiselle.
Sipilän ansiosta vuosi 1975 julistettiin YK:n naisten vuodeksi, jota seurasi YK:n naisten vuosikymmen, jolloin naisten asemaa parannettiin pitkin harppauksin. Sipilä oli perustamassa YK:n naisten kehitysrahastoa UNIFEMiä, jonka pohjalle rakentui myöhemmin UN Women, jonka Suomen osasto on yksi jäsenjärjestöistämme. Lisäksi Sipilä toimi kansainvälisen kattojärjestön Zonta Internationalin presidenttinä. Zonta International Piiri 20 on myös yksi 69 jäsenjärjestöstämme.
Kiitos Helvi Sipilä ja muut naisliikkeen historian ja nykyisyyden vaikuttavat naiset! Ketju on jatkuva, emmekä lopeta työtä ennen kuin tasa-arvo todella toteutuu!
Naisten uramahdollisuuksien puolustaja Marjatta Väänänen 1923–2020
Ministeri, kansanedustaja ja toimittaja Marjatta Väänänen keskittyi Suomen maaseudun naisten tukemiseen. Hän rohkaisi naisia poliittiseen toimintaan ja edisti tasa-arvoa puolueessaan sekä yhteiskunnassa yleisesti.
Väänänen toimi Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana 1972–81, jolloin hän otti kantaa naisten uramahdollisuuksiin kirkossa ja puolustusvoimissa. Muutos tapahtui hitaasti: naisten oikeudesta toimia pappina keskusteltiin jo vuonna 1958, mutta ensimmäiset pappinaiset saatiin Suomeen vasta 1988. Naisten maanpuolustus otettiin käsittelyyn 1960-luvun alussa, mutta eduskunta sai säädettyä lain asiasta vasta 1993.
Naisjärjestöjen Keskusliitto jatkaa edelleen tasa-arvoyhteistyötä kirkon kanssa mm. olemalla mukana kirkon tuoreessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmässä. Lisäksi liitto katsoo, että naisten eteneminen puolustusvoimien johtotehtäviin on turvattava ja sitä on tuettava. Naisjärjestöjen Keskusliitto ehdottaa joka vuosi lukuisia jäsenjärjestöjensä edustajia kansallisille maanpuolustuskursseille Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnan jäsenenä.
Kiitos Marjatta Väänänen ja muut naisliikkeen historian ja nykyisyyden vaikuttavat naiset! Ketju on jatkuva, emmekä lopeta työtä ennen kuin tasa-arvo todella toteutuu!
Invalidiliiton naistoiminnan aloittaja Marja Pihnala
Valtiotieteiden maisteri Marja Pihnala on Invalidiliiton naistoiminnan aloittaja ja Vammaisten naisen valtakunnallisen yhdistyksen – Rusetin perustaja ja puheenjohtaja. Rusetti on yksi Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestöistä. Pihnala on rikkonut lasikattoja olemalla Invalidiliiton ensimmäinen nainen niin järjestöpäällikkönä kuin toimitusjohtajana.
Vuonna 1995 Pihnala oli mukana YK:n neljännessä naisten maailmankonferenssissa Pekingissä. Hänet on myös valittu Helsingin Sanomien 100 vaikutusvaltaisimman suomalaisen listalle vuonna 2011. Pihnala on mukana vaikuttamassa ja tuomassa asiantuntemustaan Naisjärjestöjen Keskusliiton toimintaan ja vaikuttamistyöhön liiton hallituksen jäsenenä. Naisjärjestöjen Keskusliitossa haluamme toimia moninaisten naisten ja vammaisten naisten puolesta.
Kiitos Marja Pihnala ja muut naisliikkeen historian ja nykyisyyden vaikuttavat naiset! Ketju on jatkuva, emmekä lopeta työtä ennen kuin tasa-arvo todella toteutuu!
Kriisikeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert
Natalie Gerbert on yksi Monika-Naiset liiton perustajajäsenistä. Monika-Naiset liitto on yksi Naisjärjestöjen Keskusliiton 69 jäsenjärjestöstä. Organisaatio syntyi vuonna 1998 vapaaehtoisin voimin. Toiminta keskittyi väkivaltaa kokeneiden maahan muuttaneiden naisten auttamiseen.
Vuonna 2001 perustettiin Voimavarakeskus Monika (nykyisin Kriisikeskus Monika), jossa alettiin kehittää eri kielistä auttamistyötä avaamalla auttava puhelin ja matalan kynnyksen vastaanotto naisille. Vuonna 2004 perustettiin salaisessa osoitteessa toimiva Turvakoti Mona. 20 vuodessa Monika-Naiset liitto on kehittynyt valtakunnalliseksi asiantuntijaorganisaatioksi, jonka palvelut tavoittavat vuosittain noin tuhat 70 eri maasta kotoisin olevaa naista.
Gerbert on tehnyt työtä erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien naisten kokeman väkivallan tunnistamiseksi. Hän on aktiivinen kouluttaja ja asiantuntija useissa työryhmissä. Gerbertin johtama Kriisikeskus Monika on erikoistunut erityisesti kunniaan liittyvän väkivallan, pakkoavioliiton tai ihmiskaupan uhrien auttamiseen.
Gerbertin pitkäjänteinen työ on merkittävällä tavalla edistänyt naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisia toimia ja maahan muuttaneiden naisten tasa-arvoista ja yhdenvertaista asemaa Suomessa. Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa tuoda esiin maahan muuttaneiden naisten osaamista ja asemaa.
Kiitos Natalie Gerbert ja muut naisliikkeen historian ja nykyisyyden vaikuttavat naiset! Ketju on jatkuva, emmekä lopeta työtä ennen kuin tasa-arvo todella toteutuu!