Kokoonnuimme 17.5. sankoin joukoin (noin 300 osallistujaa muun muassa urheilujärjestöistä, naisjärjestöistä, lajiliitoista, urheiluseuroista, kunnista, ministeriöistä, tasa-arvoviranomaisia) Helsingin kaupungintalon tapahtumatorille ja striimin ääreen keskustelemaan sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta urheilussa ja liikunnassa. Naisjärjestöjen Keskusliiton ja Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeen yhdessä Helsingin kaupungin ja Yle Urheilun järjestämässä Tehdään enemmän, tehdään paremmin 2.0 -tilaisuudessa tupa oli täynnä ja tunnelma voimaannuttava ja toiveikas, kun vaadimme yhdessä parempaa urheilujohtamista ja lisää sukupuolten tasa-arvon osaamista liikunnassa ja urheilussa.
Tilaisuuden yhtenä tavoitteena oli kuulla viime vuoden tilaisuudessa luvattujen urheilun tasa-arvotekojen etenemisestä ja sitouttaa urheilun toimijat Euroopan komission sukupuolten tasa-arvon suositusten toteuttamiseen.
Jatkoimme tapahtumassa keväällä alkanutta keskustelua liikunnassa ja urheilussa tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä sekä johtamisen ja hyvän hallinnon puutteista. Kuulimme osana ohjelmaa korkean tason päättäjien ja urheilumaailman ammattilaisten puheenvuoroja ja yhteiskeskusteluja. Tapahtumassa puhututti sukupuolten tasa-arvon toteutuminen etenkin urheilun ja liikunnan johtajuudessa, valmennuksessa ja mediassa.
Naisjärjestöjen Keskusliitto nosti kiintiöt keskusteluun Euroopan komission urheilun korkean tason työryhmän suosituksien mukaisesti. Kiintiöiden avulla muutetaan sukupuolitettuja rakenteita ja edistetään tasa-arvoa. “Meillä naisten osuus urheilujärjestöjen korkeimmassa luottamusjohdossa on pysynyt samoissa luvuissa viimeiset 15 vuotta. Kiintiöt ovat olleet käytössä hyvällä menestyksellä pitkään Norjassa, Ruotsissa vuodesta 2017 lähtien ja viime vuosina myös Saksassa. Mielelläni kuulisin tänään puhujilta aloitteista kiintiöiden käyttöön ottamiseksi”, esitti pääsihteeri Terhi Heinilä.
Viime vuoden Tehdään enemmän, tehdään paremmin -tapahtumassa presidentti Tarja Halonen haastoi urheilujärjestöt tasa-arvotekoihin naisten johtajuuden lisäämiseksi urheilussa. Presidentti Halosen mukaan aihe on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan: “Kevään kriisi on herättänyt runsaasti keskustelua liikunnan ja urheilun epätasa-arvosta, hyvä veli -verkostoista ja johtamisen tasosta. Seksuaalista häirintää kokee urheilun parissa liian moni. Huomattava osa häirinnästä jää edelleen tunnistamatta ja raportoimatta. Tähän on tultava muutos.”
Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirénin mukaan mielikuvaleikin aika on loppu. On edellytettävä, että tasa-arvon eteen tehdään urheilussa konkreettista työtä. Urheilun tasa-arvoa kohti suuntaavia toimia ja käytännön tekoja onkin esitetty kymmenkunta huolellisesti laadituissa, Naisjärjestöjen Keskusliiton tuoreissa hallitusohjelmatavoitteissa.
Meidän on yhdessä rakennettava puuttumisen kulttuuria, jossa ei ole tilaa häirinnälle. Keskustelu jatkuu lähiviikkoina tasa-arvoministeri Thomas Blomqvistin järjestämässä pyöreän pöydän tilaisuudessa urheilun seksuaalihäirinnästä.
Tasa-arvokehitys vaatii julkisen vallan impulsseja – kiintiöt tasa-arvon vauhdittamisen ratkaisuna
Tilaisuudessa olivat mukana upouusi tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen sekä vasta valittu, Olympiakomitean ensimmäinen naisena toimiva toimitusjohtaja Taina Susiluoto, joka teki ensiesiintymisensä tapahtumassamme. Osallistujat liputtivat sukupuolikiintiöiden puolesta urheilun tasa-arvokehityksen vauhdittamiseksi.
Tasa-arvonäkökulmat jäävät päätöksenteossa usein jalkoihin, myönsi urheilusta vastaava ministeri Honkonen ja kertoi ponnistelevansa teeman puolesta. Tasa-arvo ei saa jäädä korulauseisiin. Työtä on vielä tehtävänä, ja hänen mukaansa kehitys vaatii julkiselta vallalta impulssin. ”Kiintiöt tarvitaan, jos ei hommat muuten hoidu”, totesi ministeri Honkonen. Kiintiöihin aiemmin skeptisesti suhtautunut ja tehtävässään kesäkuussa aloittava Taina Susiluoto oli samaten sitä mieltä, että kiintiöt ovat oikea suunta.
Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäki toi esiin, että urheilun lasikatto vaikuttaa olevan iskunkestävää pleksiä, ja siksi urheilussa on otettava käyttöön kiintiöt. Hän korosti, että kiintiöiden avulla päästään tehokkaasti asetettuihin tavoitteisiin.
Urheilujohtamisen uusi tuleminen
Rakenteet ja asenteet liittyvät kiinteästi tasa-arvoon, mutta johtamisen merkitys on äärimmäisen oleellinen. Johtajilla on merkittävä rooli organisaatiokulttuurin muodostumisessa. Presidentti Tarja Halonen vetosi urheilujärjestöjen johtoon muutoksen aikaansaamiseksi: “Kehotan teitä ja koko urheiluyhteisöä sitoutumaan naisiin kohdistuvan väkivallan, seksuaalisen häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisemiseksi ja lopettamiseksi kaikilla tasoilla.”
Yle Urheilun päällikkö Joose Palosen mukaan urheilujohtamiseen kiteytyy paljon tässä hetkessä. Paneelikeskustelijat korostivat, että tasa-arvo vaatii osaamista. Se on ammattitaito, jonka voi oppia, ja jota pitää edellyttää ja arvostaa. “Tasa-arvo ei voi olla vastuullisuusohjelman alaotsikko, vaan se ansaitsee oman ohjelmansa”, muistutti Saara-Sofia Sirén.
Tasa-arvo-osaamisen perään johtamisessa ja rekrytoinneissa kuulutti myös Joose Palonen, joka on vienyt tasa-arvoa eteenpäin omalla alallaan ja Finlands Svenska Idrottin pääsihteeri Henrika Backlund, joka on kohdannut omakohtaisesti urheilumaailman esteet polullaan johtajaksi ja raivannut tietä muillekin naisille. Johtajan tärkein tehtävä on poistaa esteet niin, että jokainen tuntee olonsa tervetulleeksi urheiluun, painotti Backlund.
Palloliitto kertoi kamppailevansa edelleen naisten rekrytoinnin kanssa. Pääsihteeri Marco Casagranden mukaan naisten mukaantulo muuttaa keskusteluja paremmaksi ja monimuotoisemmiksi. Olympiakomitean hallituksessakin istuva Casagrande lupasi, että jalkapallo kasvaa naisten ja tyttöjen lajina, mikä siten houkuttelee mukaan lisää naisia toimijoiksi.
On hyvä, että puhutaan rakenteista. Samoin asenteiden perään on kuulutettu jo pitkään. Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja, kauppaneuvos Kalle Lähdesmäki ja Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Rautio toivat esiin, että myös urheilussa sukupuolten tasa-arvo liittyy resursseihin, eli aikaan ja rahaan. On syytä tarkastella, missä rahoitus liikkuu ja millaisin perustein sitä myönnetään.
Sari Rautio muistutti, että johtajuus tuo paitsi valtaa myös vastuuta. Arki ratkaisee sen, miten tasa-arvo lopulta toteutuu. Sinä päivänä kun loppuu kritiikki, loppuu kehitys, totesi Eurooppalaisten urheilujärjestöjen kunniapuheenjohtaja Birgitta Kervinen. Nyt onkin oleellista kiinnittää huomio siihen, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Kumppanitahot: opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Suomen Olympiakomitea ry, Suomen Paralympiakomitea ry, Suomen Voimisteluliitto ry, Suomen Palloliitto ry, Finlands Svenska Idrott rf, Monaliiku – Monikansallisten naisten hyvinvointi ja liikunta ry, Suomen Valmentajat ry, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Suomen Urheilujohtajaseniorit ry, LiikunNaiset-verkosto, Ihmisoikeusliitto. Tapahtumaa tuki opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tapahtuman tekstitetty tallenne on katsottavissa Naisjärjestöjen Keskusliiton YouTube-kanavalla sekä Helsinki-kanavalla. Keskusteluun voi edelleen osallistua aihetunnisteella #TasaArvoTeot.
Teksti: tapahtumakoordinaattori Ella Immonen
Lisätietoja:
Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto, p. 0405305544
Nina Kaipio, projektipäällikkö, Naisjärjestöjen Keskusliitto, p. 0401974572
Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 72 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä noin 400 000 jäsentä.