Tällä viikolla vietetään maailman mielenterveyspäivää ja tyttöjen päivää.
Kouluterveyskyselyn mukaan tytöt ovat poikia yksinäisempiä ja tyytymättömämpiä omaan elämäänsä. Se ei ole ihme, kun katsoo kyselyn muita tuloksia. Yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevista tytöistä joka kolmas oli kokenut vuoden aikana jonkinlaista seksuaalista häirintää. Joka kymmenes tyttö oli puolestaan kokenut seksuaalista väkivaltaa. Tytöt kertoivat poikia useammin seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta jollekin luottamalleen aikuiselle, mutta kokivat usein, että he eivät saaneet apua. Lisäksi tytöt kokevat enemmän henkistä ja fyysistä väkivaltaa perheissään. Ei ole ihme, että tytöt ovat esikouluiästä asti poikia alttiimpia ahdistushäiriöille. Erityisen huolestuttavaa on tyttöjen itsemurhien yleistyminen.
Tilanne on kestämätön. Eikä kyse ole vain kasvukivuista, jotka helpottavat iän myötä.
Naiset esimerkiksi uupuvat työelämässä hälyttävää vauhtia. Naisten psyykkinen kuormittuvuus on kestämättömän yleistä. Sitä tuskin helpottaa yhteiskunnallinen tilanne. Naisille kasautuu miehiä enemmän hoivavastuuta, matalapalkka- ja pätkätöitä. Köyhyys ja väkivallan uhka huonontavat monien naisten elämänlaatua. Uusi Peking +25-kansalaisjärjestöraportti osoittaa, että naisten ja tyttöjen tasa-arvossa on paljon kehitettävää.
Siinä, että miehillä on vähemmän masennushäiriöitä kuin naisilla on myös vahva tasa-arvoulottuvuus. Mitä tasa-arvoisempi asema naisilla yhteiskunnassa on, sitä pienempi on miesten ja naisten välinen ero masennuksen esiintyvyydessä, kertoo World Mental Health -tutkimus. Kyse on siis samaan aikaan äärimmäisen henkilökohtaisesta ja äärimmäisen yhteiskunnallisesta ilmiöstä.
Se, että tasa-arvosta ja mielenterveydestä puhutaan entistä enemmän on pelkästään hyvä asia. Kenenkään ei tulisi jäädä yksin. Kun mielenterveysongelmien stigma poistuu, uskalletaan apua hakea helpommin. Ennaltaehkäisy ja matalat kynnykset ovat tärkeitä elementtejä mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Henkilökohtaisen avun lisäksi tarvitaan kuitenkin myös keskustelua rakenteista, joissa naiset eivät voi hyvin. Onneksi feministisen liikkeen historia on täynnä esimerkkejä siitä, kuinka yksityisten kokemuksien jakamisesta syntyy kollektiivisia liikkeitä.
Leena Pihkala
viestintäkoordinaattori
Naisjärjestöjen Keskusliitto