Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ulkoministeriön kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuudessa Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston 50. istunnossa 13.6.-8.7.2022.
On tärkeää, että Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet YK:n ihmisoikeusneuvostossa sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämisessä. Suomi on sitoutunut pitkäjänteisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Tässä Suomella on velvoite toimia tiennäyttäjänä ja jatkaa aktiivista, rohkeaa ja vahvaa linjaa sekä yhteistyötä muiden samanmielisten maiden kanssa. Kuten ylivaalikautisessa kehityspoliittisessa selonteossa mainitaan, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistaminen edellyttää Suomelta globaalia vaikuttamistyötä. Suomen kannanottoja seurataan tarkasti, minkä vuoksi meillä on erityinen velvollisuus nostaa vaikeitakin teemoja esiin.
Feministinen ulkopolitiikka
Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta (IONK) esittää, että ulkoministeriö ottaisi käyttöön tasa-arvoa ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävän ulkopolitiikan (feministisen ulkopolitiikan). Suositusten tavoitteena on tukea Suomea toteuttamaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia edistävää ulkopolitiikkaa nykyistä selvemmin ja systemaattisemmin. Naisjärjestöjen Keskusliitto on ollut mukana valmistelemassa suosituksia.
Vuosittaisissa naisten asemaa käsittelevissä kansainvälisissä CSW-istunnoissa feministisen ulkopolitiikan maat muodostavat kasvavan kärkijoukon, joka on sitoutunut kasvattamaan naisten edustusta ja osallistumista kaikessa ulkopolitiikassaan. Sitoutuminen tasa-arvoa läpileikkaavasti edistävään ulkopolitiikkaan on tärkeää, jos haluamme olla tasa-arvon kärkimaa ja mukana kansainvälisessä vaikuttamisessa.
Ulkoministeriö on ilmaissut kiinnostuksensa feminististä ulkopolitiikkaa kohtaan ja on suunnittelemassa teemasta tapahtumaa Säätytalolle syksyllä. Aihe on ajankohtainen myös kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuskeskustelun näkökulmasta. Naisjärjestöjen Keskusliitto suunnittelee jatkavansa keskustelua seminaarilla ensi keväänä.
Afganistanin naisten ääni -katsaus
Osana sukupuolten tasa-arvoa edistävän ulkopolitiikan suosituksiaan IONK ehdottaa, että ulkoministeriö pyytää kansalaisjärjestöiltä Naiset, rauha ja turvallisuus 1325-rinnakkaisraporttia Afganistanin naisten tilanteesta ja rahoittaa sen. Naisjärjestöjen Keskusliitto on lähettänyt ulkoministeriölle aloitteen katsauksesta, jossa on mukana esitys katsauksen toteuttamisesta.
Katsauksen tavoitteena on kerätä Afganistanin naistenoikeusaktivistien kokemuksia Suomen osallistumisesta kriisinhallinnan eri vaiheisiin viimeisten 20 vuoden ajalta, mukaan lukien siviilikriisinhallinta ja tuki humanitaaristen ja kehitysjärjestysten toiminnalle. Siviilikriisinhallinnassa Afganistanissa erityishuomion kohteiksi nostettiin ihmisoikeus- ja tasa-arvonäkökulmat, mutta tilanteesta ei ole vielä luotu katsausta Afganistanin naisten näkökulmasta.
Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ja anti-gender-liike
Anti-gender-liike vastustaa naisten ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ympäri maailmaa, tästä esimerkkinä Puolan ja USA:n kiristyneet aborttilait. Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet on pidettävä esillä ja niitä on puolustettava.
Turkissa anti-gender näkyy uhkana lopettaa maan suurin naisjärjestö We Will Stop Femicide Platform, jonka Suomi palkitsi viime vuonna kansainvälisellä tasa-arvopalkinnolla. Tänä vuonna 11 vuotta täyttävästä Istanbulin sopimuksesta Turkki on jo irtaantunut.
Uiguurien ihmisoikeudet
Uiguurien maailmakonferenssi ja sen naisten komitea on kiertänyt Euroopassa ja toistanut median uutisoimat ihmisoikeusloukkaukset ja naisten raportoiman seksuaaliväkivallan. Myös Naisjärjestöjen Keskusliitto tapasi uiguurien maailmankongressin ja naisten komitean johtoa.
Kolme miljoonaa uiguuria on uudelleensijoitusleireillä etnisen ja uskonnollisen taustansa perusteella. Uiguurinaiset kohtaavat jatkuvasti pakkoavioliittoja, pakkosterilisointeja, raiskauksia ja kidutusta. Kiina on lähettänyt yli miljoona miesvalvojaa uiguurinaisten koteihin, mikä aiheuttaa jatkuvan seksuaalisen väkivallan riskin. Uiguurien kansanmurhaa lähentelevä ihmisoikeustilanne on jäänyt Suomessa pitkälti pimentoon. Erityisesti uiguurinaiset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa ja tilanne on kestämätön. Suomen jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa tuo lisää vastuuta kiinnittää huomiota myös uiguurien ahdinkoon. Uiguurien tilannetta on tärkeää pitää esillä kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, niin kahdenvälisillä kuin monenkeskisillä.
Ukrainan tilanne ja Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 -päätöslauselma
Ukrainan sota on tehnyt YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 -päätöslauselmasta Euroopassa ajankohtaisemman kuin koskaan. Suomen vahvalle kansainväliselle työlle naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi on erityistä tarvetta Ukrainaan kohdistuvan sotilaallisen konfliktin keskellä.
Naisten roolia rauhanrakentajina- ja neuvottelijoina on tärkeää korostaa 1325-päätöslauselman mukaisesti. Naisten tulee olla mukana kaikissa neuvottelupöydissä, jossa päätetään heitä koskevista asioista. Ukrainan konfliktissa naisten määrä neuvottelupöydissä ja mediassa on ollut toistaiseksi pieni.
Naiset ja tytöt tulee huomioida humanitaarisen avun kohdistamisessa, ja sukupuolinäkökulma tulee valtavirtaistaa kaikkiin kansainvälisiin avustusohjelmiin. Kansainvälisen yhteisön on tärkeää monitoroida ihmisoikeustilannetta Ukrainassa naisten ja tyttöjen näkökulmasta sekä tukea kansalaisyhteiskuntaa kaikin keinoin.
Ukrainan tilanteeseen vastaamiseen tarvitaan alueellinen 1325-toimintaohjelma (regional action plan, RAP).
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry
Saara-Sofia Sirén Terhi Heinilä
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja:
Merja Kähkönen, vaikuttamisen suunnittelija, Naisjärjestöjen Keskusliitto, puh. 050 546 6688, [email protected]
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry on vuonna 1911 perustettu sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu 72 jäsenjärjestöä ja yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.