Hyppää sisältöön

Sukupuolten tasa-arvon täytyy olla kestävän kehityksen työn ytimessä

Kestävän kehityksen toimikunta valmistelee parhaillaan Suomelle Agenda2030-tiekarttaa. Tiekartan tarkoitus on linjata se, miten Suomi saavuttaa kaikki kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Tiekartta linjaa siis toimikunnan työtä lähes vuosikymmenen eteenpäin. On todella hienoa, että pääministerin johdolla tehdään tällaista järjestelmätason muutoksiin keskittyvää suunnittelutyötä yhdessä monien toimijoiden kanssa.

Sukupuolten tasa-arvon keskeisyys ja tarve sen läpileikkaavuudelle kestävän kehityksen toteuttamisessa on todettu Agenda2030:ssa toistuvasti.

”Sukupuolten tasa-arvon ja naisten sekä tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien turvaaminen edistää ratkaisevasti kaikkien tavoitteiden ja päämäärien saavuttamista. — Sukupuolinäkökulman järjestelmällinen valtavirtaistaminen toimintaohjelman toimeenpanossa on ratkaisevan tärkeää.”

Agenda2030, s.7

Sukupuolten tasa-arvolle on oma tavoitteensa, mutta se mainitaan myös useissa muissa tavoitteissa (esim. tavoitteet 3,4,6,8,10,11). On kuitenkin selvää, ettei Agendan edellyttämä järjestelmällinen valtavirtaistaminen voi toteutua huomioimalla ainoastaan kohdat, joissa on spesifisti mainittu sukupuoli – sen takia tämä tarve on mainittu erikseen. Samalla on selvää, ettei tasa-arvolle omistettu tavoite viisi voi toteutua ilman tasa-arvon huomiointia muidenkin tavoitteiden toteutuksessa.

Vuoden 2020 vapaaehtoisessa maaraportissa suomalaiset kansalaisjärjestöt toivat positiivisen kehityksen lisäksi esiin toimenpiteitä vaativina asioina mm. naisiin kohdistuvan väkivallan, työmarkkinoiden eriytymisen, palkkaeron, hoivan epätasaisen jakautumisen, tasa-arvotyön riittämättömät resurssit, ja vuoden 2016 rajut leikkaukset kehitysyhteistyöhön. Valtio tunnisti omassa arviossaan samoin haasteiksi erityisesti väkivallan ja työelämän. Nämä arviot näkyvät myös hallituksen kestävyystiekartassa. Siinä todetaan vuoden 2030 tavoitetilana: ”Sukupuolten tasa-arvon näkökulmia valtavirtaistamalla on tuettu sosiaalisesti kestävää kehitystä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.” Sukupuolten tasa-arvo näkyy vahvasti myös valtioneuvoston selonteossa Agenda2030:sta, joskin tasa-arvon läpileikkaavuus on vahvemmin muotoiltu osana globaalivastuuta kuin kotimaan työtä.

Suomessa kehitys- ja ulkopolitiikan prioriteetteihin kuuluu sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolten tasa-arvo näkyy vahvasti myös esimerkiksi nykyisessä hallitusohjelmassa. Tämän tahtotilan täytyy näkyä myös kestävän kehityksen työssä ja tiekartassa.


Haastavaksi tämän tekee se, ettei järjestelmällistä sukupuolinäkökulman läpileikkaavuutta ole juurikaan tehty, erityisesti Suomen kaltaisen kehittyneen maan kontekstissa. Mm. UN Women on tuonut toistuvasti esiin puuttuvan tiedon sukupuolen merkityksestä monissa kestävän kehityksen tavoitteissa, kuten merien ja vesistöjen suhteen. Tämä vaatii siis tutkimusta ja työtä. Toisaalta Suomella on mahdollisuus toimia tässä hyvänä esimerkkinä myös kansainvälisesti.

Hiljattain julkaistussa selvityksessä Suomen verrokkimaissa käytössä olevista globaalin vastuun indikaattoreista mainitaan, että Norjassa ja Kanadassa sukupuolten tasa-arvo on läpileikkaava prioriteetti ja myös Ruotsin raportissa keskitytään tasa-arvotilanteeseen.

YK nostanut vuotta 2030 edeltävän vuosikymmenen (decade of action) yhdeksi kärkiteemaksi tasa-arvon. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres totesi jo ennen koronaa, että tasa-arvon tavoite lähinnä loittonee:

No country is on track to meeting the goal of gender equality – without which none of the others will be met. In fact, the gap is growing

Antonio Guterrez, 2019

Myös EU on asettanut tavoitteeksi saavuttaa sukupuolten tasa-arvoa koskeva kestävän kehityksen tavoite kaikessa sisäisessä ja ulkoisessa politiikassa.

Agenda2030:n tasa-arvotavoitteisiin lukeutuu mm. lopettaa kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva syrjintäkaikkialla; lopettaa kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta julkisissa ja yksityisissä yhteyksissä; tunnustaa palkaton hoito- ja kotityö sekä antaa sille arvo tarjoamalla julkisia palveluja, infrastruktuuri ja sosiaaliturvaan liittyviä käytäntöjä; taata naisille täysivaltainen ja tehokas osallistuminen sekä yhtäläiset johtamismahdollisuudet kaikilla päätöksenteon tasoilla politiikassa, taloudessa ja julkisessa elämässä.

Sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa on merkittäviä puutteita Suomessakin. Lisätietoja tasa-arvon tilasta Suomessa löytyy mm. täältä.

Liisa Ketolainen

Kirjoittaja on Naisjärjestöjen Keskusliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija.


Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.