Ulkoministeriön kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuus YK:n ihmisoikeusneuvoston 54. istunnosta 5.9.2023
Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää ulkoministeriötä säännöllisistä kutsuista kuulemistilaisuuksiin ja kansalaisyhteiskunnan kuulemisesta osana Suomen ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa.
Mikään muu maa maailmassa ei tällä hetkellä loukkaa naisten oikeuksia niin paljon kuin Taliban-hallinto Afganistanissa. Samaan aikaan Suomen ihmisoikeusneuvostojäsenyyden yhtenä painopisteenä on naisten ja tyttöjen oikeudet. Siksi nyt on korkea aika tehdä Afganistan-maa-aloite, jossa tunnustetaan Talibanin sukupuoliapartheid ja rikokset ihmisyyttä vastaan ja tuodaan esille keinoja tukea naisten asemaa keskellä pahenevaa humanitaarista kriisiä. Ajankohta sopii myös sen puolesta, että istunnossa kuullaan Afganistanin eritysraportoijan tilannekuva ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tekemä raportti maan ihmisoikeustilanteesta.
Naisjärjestöjen Keskusliitto yhtyy myös Amnestyn vaatimukseen siitä, että YK:n ihmisoikeusneuvosto perustaa riippumattoman kansainvälisen vastuumekanismin, joka keskittyy todisteiden säilyttämiseen tulevia oikeusprosesseja varten. Mekanismi täydentäisi Afganistan-erityisraportoijan seuranta- ja raportointivaltuuksia sekä lisäisi vastuuvelvollisuuden painoarvoa.
Naisjärjestöjen Keskusliiton Afganistanin naisten ääni -selvityksessä ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä, joita Suomi voi tehdä Afganistanin naisten tukemiseksi. Yksi ehdotus on, että Suomi tekee aloitteen ihmisoikeusneuvostossa koko maan kattavan ihmisoikeusmonitoroinnin luomiseksi, tai esittää pysyvän elimen perustamista YK:ssa diasporassa olevien afganistanilaisten naisten äänen kuulumiseksi.
Maahanmuuttovirasto on määritellyt, että kaikki Suomeen saapuvat afganistanilaiset naiset ovat oikeutettuja turvapaikkaan sukupuolensa perusteella. Suomen rajalle on kuitenkin lähes mahdoton päästä. Siksi tyttöjen ja naisten turvallista reittiä Suomeen on tärkeää vahvistaa esimerkiksi humanitaaristen käytävien avulla.
Pohjautuen 30 afganistanilaisen ihmisoikeuspuolustajanaisen haastatteluihin, näemme tärkeänä, että Suomi myös:
· jatkaa Talibanin painostamista niin, että Taliban palauttaa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, kuten CEDAW ja Pekingin toimintaohjelma, mukaisesti
· varmistaa, ettei Talibanin hallintoa kansainvälisesti tunnusteta, ennen kuin se on palauttanut naisten ja tyttöjen oikeudet
· perustaa pysyvän elimen diasporassa olevien afgaaninaisten äänen kuulumiseksi YK:n ihmisoikeusarkkitehtuurissa
· etsii väyliä tukea afgaaninaisten taloudellista toimeliaisuutta ja kapasiteetin vahvistamista
· etsii keinoja tukea koulujen avaamista tytöille ja naisille kaikilla koulutuksen asteilla ja oppiaineissa, mukaan lukien yliopistot, sekä hyödyntää tässä vaihtoehtoisia keinoja, kuten radiota ja etäyhteyksiä
· jatkaa ja lisää ponnistelujaan afgaaninaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien turvaamiseksi tilanteessa, jossa naislääkärien määrä laskee dramaattisesti
· jatkaa ponnisteluja afgaaninaisiin kohdistuvan niin fyysisen kuin henkisen väkivallan estämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että naislääkäreitä on joka maakunnassa
Suomi tekee YK:n ihmisoikeusneuvostossa aloitteen koko Afganistanin kattavan, pysyvän ihmisoikeusmonitorointimekanismin luomiseksi.
· Monitorointimekanismille taataan sellaiset resurssit, joilla monitorointi pystytään ulottamaan koko maan kattavaksi, ja se kiinnittää erityistä huomiota naisten ihmisoikeuksiin.
Suomi yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa rohkaisee YK:ta fasilitoimaan vuoropuhelua Talibanin ja afgaaninaisten välillä ja
· pyytää YK:ta muodostamaan Talibanin ja afgaaninaisten välille nopean kommunikoinnin kanavan.
Suomi kehittää Afganistaniin suuntautuvia rahoitusmekanismejaan niin, että myös pienet, naisten asemaa, toimeentuloa ja henkistä hyvinvointia vahvistavat kansalaisjärjestöt voivat nykyistä kevyemmin hakea rahoitusta hankkeilleen.
· Rahoitus mahdollistaa naisjärjestöjen kansainvälisen verkostoitumisen. Naisjärjestöjä tuetaan systemaattisesti kansallisesti ja kansainvälisesti, jotta ne voivat tarjota vertaistukea toisilleen.
· Suomi ei kanavoi rahoitusta Talibanin kautta ja vaikuttaa kansainväliseen yhteisöön sen seuraamiseksi, että rahaa ei päädy Talibanille.
Suomi ottaa viivytyksettä käyttöön ihmisoikeuspuolustajille tarkoitetun humanitaarisen viisumin niin, että se mahdollistaa suojelun tarjoamisen naisihmisoikeuspuolustajille – naisjärjestöjen aktivisteille ja naistoimittajille.
· Suomi rakentaa mekanismista joustavan, nopean ja ihmisten yksilölliset tilanteet ja perheet huomioivan.
· Suomi tukee aktiivisesti Afganistanin naisihmisoikeuspuolustajien mahdollisuutta hakea humanitaarista viisumia.
· Suomi tarjoaa suojelua Afganistanin naisihmisoikeuspuolustajille myös pakolaiskiintiön kautta sekä kehittää uusia työkaluja niiden auttamiseksi, joiden ihmisoikeuksia rikotaan sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Suomi sitoutuu sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävään ulkopolitiikkaan (Feminist Foreign Policy, FFP) siten, että edellä mainitut suositukset ovat osa tätä politiikkaa.
· Suomi varmistaa, että turvallisuuspolitiikka ei ole sukupuolineutraalia vaan siinä huomioidaan eksplisiittisesti naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet ja osallistuminen.
· Suomi ottaa YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 -päätöslauselman kiinteäksi osaksi tasa-arvoa edistävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
· Suomi jatkaa Afganistanin naisten tilanteen seuraamista naisten omasta näkökulmasta
· Pakolaiskiintiön laskeminen on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jonka mukaan turvapaikkapolitiikka perustuu hädänalaisimpien auttamiseen. Pakolaiskiintiötä suosittelee myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Prosessissa tulijat valitaan huolellisesti ja kotoutumisesta huolehditaan.
Ukrainan tilanne
· Tuore opinnäytetyö osoittaa, että Ukrainassa naisten merkityksellinen osallistuminen rauhanrakentamiseen on jäänyt sivurooliin, suojeluun ja oikeuksien turvaamiseen panostaminen on tuottanut tulosta vain osittain, ja taloudellisen turvallisuuden näkökulmasta kehitys on ottanut takapakkia.
· Kansainvälisen tuen ansiosta Ukrainan 1325-toimintaohjelmat ovat teknisesti laadukkaita, mutta niiden vieminen käytäntöön niin kansallisella kuin alueellisella ja paikallisella tasolla on jäänyt puolitiehen koordinaation, resurssien ja osaamisen puutteiden vuoksi. Siksi Suomenkin Ukraina-tuen tulisi ottaa huomioon Naiset, rauha ja turvallisuus –ohjelman täytäntöönpano.
· Tulevassa kansallisessa Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon sukupuolinäkökulma ja yhdenvertaisuus ja osallistaa tähän myös kansalaisjärjestöjä tai esimerkiksi Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus –verkosto.
· Suomi on ICC:n uhrirahaston tärkeä yhteistyökumppani ja voi siten vaikuttaa siihen, että uhrirahasto avataan myös Ukrainaan.
Tuki uiguureille ja ihmisoikeuspuolustajille
· International Service for Human Rights (ISHR) vetoaa valtioita jatkamaan dialogia Xinjiangin uiguurien tilanteesta ja neuvostoa vaatimaan ajantasaista tietoa alueen ihmisoikeustilanteesta. Suomen tulee olla tässä työssä aktiivisesti mukana, vaikka Suomen aloite Xinjiangin tilanteen keskusteluunottamiseksi kumottiin.
· Ihmisoikeuksia puolustavien naisten toiminnan tukeminen on yksi Suomen painopisteistä, jonka toteutumista tulee seurata. Erityisen haavoittuvassa asemassa ja tuen tarpeessa ovat hauraissa valtioissa ja konfliktitilanteissa toimivat ihmisoikeuspuolustajat, naisihmisoikeuspuolustajat, ilmastoihmisoikeuspuolustajat, alkuperäiskansoihin kuuluvat ihmisoikeuspuolustajat, vammaiset henkilöt, sateenkaarevat ihmisoikeuspuolustajat sekä moniperustaisesta syrjinnästä kärsivät ihmisoikeuspuolustajat.
Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arvojen puolustaminen
· Suomen on tärkeää jatkaa sinnikästä työtään sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolustamista myös resoluutioiden ja muiden julistusten muotoiluissa.
· Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuu hyökkäyksiä ympäri maailmaa, myös Suomessa. Suomen tulee ilmaista vahva tukensa sateenkaarevien aktiiviseen puolustamiseen ja peräänkuuluttaa sitä myös muilta jäsenvaltioilta.
· Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, mukaan lukien oikeus aborttiin, on edelleen pidettävä esillä ja niitä on puolustettava.