Suomi halusi 2000-luvun alussa muiden maiden tapaan vapauttaa naiset Talibanin sortohallinnon alta. Suomi on tukenut Afganistania kehitysyhteistyövaroista 20 vuoden aikana noin 415 miljoonalla eurolla. Siviilikriisinhallinnassa Suomi panosti osana EU:ta Afganistanin poliisitoiminnan ja oikeusvaltion kehittämistä tasa-arvoisempaan ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan. Talibanin valtaannousun jälkeen 2021 naisten oikeutta tehdä työtä on kavennettu rajusti, tyttöjen yläasteet ja lukiot on suljettu eivätkä naiset saa liikkua ilman miespuolista saattajaa. Naisten kokemuksia Suomen toiminnasta ei ole kartoitettu aikaisemmin.
Afganistanin naisten ääni -selvitys:
Afganistanin itsenäisen ihmisoikeuskomission entisen puheenjohtaja Shaharzad Akbarin ohjelmapuhe julkistustilaisuudessa 25.1.2023
Puhe on muistiinpanomuodossa ja englanniksi.
Afgaaninaisten tarinoita
Vielä hetki sitten Mina sai opiskella yliopistolla, mutta Taliban sulki senkin tytöiltä
Lukutaidottoman, 11-lapsisen äidin tytär nousi Afganistanin korkeaksi poliisijohtajaksi
Toimittaja Aisha pakeni vauvansa kanssa vuorille, kun Taliban lähestyi
Nuori naispoliisipäällikkö Hajira taisteli 90 vuorokautta Talibania vastaan
Suomen Kuvalehti julkaisee Afgaaninaisen katse -blogia, jossa seurataan afgaaninaisten elämää Talebanin vallan alla.
Naisjärjestöjen Keskusliitto teetti syksyn 2022 aikana katsauksen, joka tuo ensimmäistä kertaa esille Afganistanin naistenoikeusaktivistien kokemuksia Suomen kriisinhallinnasta viimeisten 20 vuoden ajalta. Katsaus selvittää samalla, miten naisten oikeuksia rajoitetaan nyt kun Taliban on ollut vallassa vuoden. Katsauksen kirjoittaa toimittaja, tietokirjailija Katri Merikallio.
Yhteystiedot katsaukseen liittyen: Katri Merikallio, [email protected], p. 040 8274229