Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää huolestuttavana, että Suomi ja Euroopan unioni harkitsevat yhteyksien syventämistä Talibaniin. Sisäministeri Mari Rantanen on julkisuudessa kannattanut neuvotteluyhteyden avaamista Talibanin kanssa afganistanilaisten palautusten edistämiseksi. Samalla Euroopan komissio on kutsunut Talibanin edustajat Brysseliin. Talibanin aseman normalisointi heikentää kansainvälisiä pyrkimyksiä puolustaa Afganistanin naisten ja tyttöjen oikeuksia.
Taliban on systemaattisesti riistänyt naisilta ja tytöiltä heidän perusoikeutensa. Taliban on sallinut lapsiavioliitot, rajoittanut naisten liikkumista, sulkenut naiset työelämän ja päätöksenteon ulkopuolelle sekä kieltänyt tyttöjen koulutuksen yli perusasteen. Viimeksi alkuvuodesta 2026 Taliban asetti uuden säädöksen, jonka perusteella naisiin kohdistuva väkivalta tuli sallituksi. Naisilta on estetty osallistuminen yhteiskuntaan tavalla, jota YK:n asiantuntijat ovat kuvanneet sukupuoliapartheidiksi.
”Talibanin kutsuminen Brysseliin tai poliittisten suhteiden syventäminen palautusten helpottamiseksi vahvistaa Talibanin legitimiteettiä aikana, jolloin kansainvälisen yhteisön tulee päin vastoin vaatia Talibanilta vastuuta vakavista ihmisoikeusloukkauksista”, Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Aija Salo toteaa.
“Suomi hakee parhaillaan YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi painottaen muun muassa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Ihmisoikeuksien tulee näkyä johdonmukaisesti Suomen ja EU:n politiikassa.
Niitä ei voi puolustaa yhdessä yhteydessä ja sivuuttaa toisessa”, Salo painottaa
Naisjärjestöjen Keskusliiton vuonna 2023 julkaisema Afganistanin naisten ääni -raportti korosti, ettei Talibanin hallintoa tule kansainvälisesti tunnustaa ennen kuin naisten ja tyttöjen oikeudet on palautettu. Raportti perustuu afganistanilaisten sekä suomalaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden haastatteluihin, ja sen keskeinen viesti on selvä: Afganistanin tulevaisuutta ei voida rakentaa ilman naisia.
”Afganistanin naiset ovat toistuvasti vedonneet kansainväliseen yhteisöön, ettei Talibanin hallintoa normalisoida ennen kuin heidän oikeutensa palautetaan. Suomen tulee kuunnella näitä ääniä ja toimia ihmisoikeuspolitiikkansa mukaisesti”, sanoo Aija Salo.
Afganistanin naisten oikeuksien puolustaminen ei tarkoita vuoropuhelun katkaisemista afganistanilaiseen yhteiskuntaan, vaan tuen kohdistamista niille toimijoille, jotka edistävät ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Afganistanin naisia voidaan tukea muun muassa:
- rahoittamalla riippumattomia afganistanilaisten naisten johtamia kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeuspuolustajia,
- tukemalla etä- ja verkkokoulutusta tytöille ja naisille,
- tarjoamalla humanitaarista apua, joka tavoittaa naiset suoraan,
- vahvistamalla naisten mahdollisuuksia turvapaikkaan, suojeluun ja uudelleensijoittamiseen,
- turvaamalla Afganistanista paenneiden naisten ja tyttöjen koulutus- ja toimeentulomahdollisuudet naapurimaissa ja Euroopassa.
Suomen tulee toimia aktiivisesti EU:ssa ja YK:ssa Afganistanin naisten oikeuksien puolustamiseksi, tukea riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa ja vastustaa Talibanin aseman normalisointia.
”Neuvottelut Talibanin kanssa palautuksista vievät kehitystä päinvastaiseen suuntaan. Kansainvälisen yhteisön tulee asettaa etusijalle afganistanilaisten naisten ja tyttöjen oikeudet – ei ihmisoikeuksia polkevan hallinnon legitimiteetin vahvistamista.”, Aija Salo toteaa.