Yksi tasa-arvopolitiikan merkkipaalu saavutettiin kesäkuussa, kun valtioneuvosto hyväksyi kaikkien aikojen toisen tasa-arvopoliittisen selonteon. Ensimmäinen annettiin eduskunnalle yli kymmenen vuotta sitten. Selonteko on eduskunnan lähetekeskustelussa keskiviikkona.
Uusi selonteko asettaa ensimmäistä kertaa pitkän linjan kansalliset ja kansainväliset tasa-arvotavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Aikaa toimeenpanolle on kahdeksan vuotta.
Selontekoon voi olla tyytyväinen. Se päivittää tasa-arvopolitiikkamme nykypäivään. Lähtökohtana on sukupuolen moninaisuus ja intersektionaalisuus eli se, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa sukupuolen rinnalla moni muukin tekijä. Se huomioi toimintaympäristön muutoksen: nousevan anti-gender-liikkeen, jonka tavoitteena on heikentää jo saavutettuja ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa, sekä kriisien eriarvoisuutta syventävän vaikutuksen.
Naisiin kohdistuvista ihmisoikeusongelmista uskalletaan puhua niiden oikeilla nimillä, mutta samalla huomioidaan myös muihin sukupuoliin kohdistuvat tasa-arvohaasteet. Hyvinvointiin keskittynyt luku ottaa ensimmäiseksi tavoitteekseen miesten hyvinvoinnin parantamisen ja huomioi trans-, inter- ja muunsukupuolisten hyvinvointiin liittyvät kysymykset.
Tavoitetaso ei jätä toivomisen varaa
Kymmenessä vuodessa moni asia on muuttunut, mutta toisissa poljetaan edelleen paikoillaan. Selonteon listaamat seitsemän tavoitetta ovat kunnianhimoiset. Osa niistä on muotoiltu yleisesti, mutta osa on suoraan muutettavissa numeerisiksi tavoitteiksi.
Esimerkiksi sukupuolistuneen väkivallan kohdalla tavoitteena on, ettei väkivallan uhrina kuole tai menetä terveyttään kukaan. Tällä hetkellä noin 15 naista saa vuosittain surmansa kumppanin tai entisen kumppanin toimesta. Tämä luku pitää siis painaa nollaan.
Keskimääräinen sukupuolten palkkaero ja elinikäinen tuloero tulee puolittaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tällä hetkellä palkkaeron kaventuminen on lähes pysähtynyt 16 prosenttiin. Samapalkkaisuusohjelmien toiminta-aikana 2006–2019 ero kapeni noin neljällä prosenttiyksiköllä, eli vauhdin pitää noin kaksinkertaistua.
Tasa-ammateissa työskentelevien osuus on tavoitteena kaksinkertaistaa. Tällä hetkellä tasa-ammateissa työskentelee vain 10 prosenttia palkansaajista. Alojen sukupuolittuminen eli segregaatio on erityisen sitkeä ongelma: tasa-ammateissa työskentelevien määrä on pysynyt käytännössä samana viimeiset kymmenen vuotta ja jopa laskenut vuoteen 2011 verrattuna.
Panokset nousevat toimeenpanossa
Tavoitteet ovat kunnianhimoiset, joten niin on oltava myös toimeenpanon keinojen, jos emme halua tunnustaa tappiota heti kättelyssä. Tarvitaan uusia ja aiempaa innovatiivisempia toimenpiteitä. Hyvä perustyö ei riitä, sillä vaikka suunta onkin monen tavoitteen suhteen ollut oikea, vauhti ei riitä.
Myös resurssit on arvioitava uudelleen, jos todella haluamme onnistua. Tasa-arvovaltuutetun budjetti on riittämätön suhteessa tehtäviin, mikä selonteossakin myönnetään, ja naisjärjestöjen perusrahoituksesta lähes puolet on katkolla joka vuosi.
Selonteko linjaa, että sukupuolten tasa-arvo on tavoitteena asetettava yhdeksi kansalliseksi prioriteetiksi, joka läpileikkaa eri politiikka-alueet, yhteiskunnalliset uudistukset sekä säädösvalmistelun ja muut avainprosessit. Tämä onkin onnistumisen ehdoton edellytys.
Tasa-arvopolitiikan tulee vertautua työllisyys- tai talouspolitiikkaan: kunnianhimoisia tavoitteita tulee seurata jatkuvasti, toimien vaikutuksia arvioida säännöllisesti, ja uusista toimista päättää, jos tavoitteita ei näytetä saavuttavan aiemmin sovitulla.
Tulevilta hallitusohjelmilta vaaditaan paljon
Se, millä toimenpiteillä tavoitteisiin ryhdytään pyrkimään, jää tulevien hallitusohjelmien ja tasa-arvo-ohjelmien määritettäväksi. Aikaa on kaksi hallituskautta, mikä tarkoittaa, että tulevissa eduskuntavaaleissa ja niitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa ratkaistaan puolet onnistumisen edellytyksistä.
Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet nostavat esiin 59 keinoa, jolla tasa-arvoselonteon tavoitteisiin pääsemistä voi vauhdittaa. Monet niistä mainitaan myös itse selonteossa, kuten tasa-arvolain uudistustarve, toimet naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi, ja tasa-arvon järjestelmällinen edistäminen kansainvälisesti.
Tasa-arvoselonteon yhtenä tavoitteena on, että valta yhteiskunnassa, politiikassa ja taloudessa jakautuu tasapuolisesti sukupuolten kesken. Yksi merkkipaalu tavoitteen suhteen on mahdollista saavuttaa ensi eduskuntavaaleissa, jos äänestämme ensimmäistä kertaa historiassa sata naista eduskuntaan.
Merja Kähkönen
Kirjoittaja on Naisjärjestöjen Keskusliiton vaikuttamisen ja kansainvälisten asioiden asiantuntija
Suomen kansalliset ja kansainväliset tasa-arvopoliittiset tavoitteet