Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsenen Pirta Hulsin puheenvuoro.
Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ulkoministerin ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin kansalaisjärjestökuulemisessa Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n yleiskokouksen 77. istuntokaudella. Suomella on kansainvälinen velvollisuus huolehtia naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Odotamme Suomelta kansainvälisten ihmisoikeuselinten esiin nostamien huomioiden korjaamista. Naisten ihmisoikeuksien näkyvä puolustaminen on nyt välttämätöntä (mm. Iranin naisten tilanne, uiguurien vaino, Turkin naisjärjestöjen ahdinko), sillä naisten oikeudet ovat jatkuvan kansainvälisen hyökkäyksen kohteena. Naisten ja tyttöjen sekä vähemmistöjen ihmisoikeuksia kyseenalaistava anti-gender-liike on vahvistunut niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Meidän on toistettava Suomen ulkopolitiikan perusarvoja ja naisten ihmisoikeuksia niin kauan, kun niitä kyseenalaistetaan.
Suomi johtaa Generation Equality -kampanjassa Teknologia ja innovaatiot tasa-arvon puolesta -toimintaryhmää yhdessä Tunisian, Armenian, Chilen ja Ruandan kanssa. Tämän merkittävän roolin tulee näkyä Suomen kannoissa. Tavoitteina Suomella on verkkoväkivallan ehkäisy, sukupuolinäkökulman sisällyttäminen teknologia- ja innovaatioinvestointeihin, segregaation purkaminen teknologia-aloilla, yritysten saaminen mukaan teknologiakoalitioon ja teknologian käyttäminen kohdunkaulan syövän ehkäisyyn syrjäisillä seuduilla. Suomi pitää tärkeänä, että ryhmän työssä huomioidaan erityisesti vammaiset naiset ja tytöt.
Teknologian tasa-arvon varmistaminen on edellytys tasa-arvoiselle tulevaisuudelle. Nämä ovat myös Naisjärjestöjen Keskusliiton keskeisiä teemoja. Digitaaliseen väkivaltaan, kuten vihapuheeseen, puuttumiseen on useita työkaluja. Suomi voi säätää maalittamisen rangaistavaksi rikoslaissa ja osaltaan vaikuttaa siihen, että vihapuhe säädetään rangaistavaksi EU:ssa. Suomen tulee myös edistää Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvovan GREVIOn digitaalisen väkivallan yleissuosituksen toimeenpanoa.
Vihapuhe voi kohdistua keneen tahansa, mutta naisten riski kokea vihapuhetta on yli viisinkertainen miehiin verrattuna. Erityisen alttiita sille ovat nuoret naiset, vähemmistöryhmiin kuuluvat sekä julkisuudessa toimivat naiset, kuten poliitikot, toimittajat ja tutkijat. Toimittajanaiset kokevat kansainvälisesti huomattavasti enemmän verkkohäirintää kuin miehet. Unescon kyselyn mukaan 73 prosenttia toimittajanaisista on kohdannut verkkoväkivaltaa työssään.
Useat tutkimukset vahvistavat, että naiset rajaavat netinkäyttöään vihapuheen pelossa; Suomessa jopa 60 prosenttia tytöistä epäröi osallistua somen keskusteluihin vihapuheen pelossa, ja sen vuoksi naisia jättäytyy asettumasta ehdolle vaaleissa. Vihapuhe on vakava uhka tasa-arvolle, demokratialle ja sananvapaudelle. Euroopan tasa-arvoinstituutin tutkimuksen mukaan verkossa tapahtuvan loukkaavan puheen kohtaaminen muuttaa nuorten verkkokäyttäytymistä ja vähentää heidän osallistumistansa keskusteluihin, mikä heikentää heidän yhteiskunnallista ja poliittista aktiivisuuttaan. Vihapuhe on erityisen vaarallista aikana, jolloin lehdistönvapaus ja kansalaisyhteiskunnan tila kapenevat globaalisti, myös Euroopassa.
Teknologiaa käytetään myös vainoamisen välineenä. Sitä vastoin sen hyöty jätetään käyttämättä vainoamisen vastaisessa työssä, vaikka esimerkiksi sähköinen valvonta olisi tehokasta ottaa käyttöön lähestymiskiellon rikkomisen yhteydessä.
Suomi on koulutuksen segregaation kärkimaita. Koulutuksen kautta voidaan purkaa alojen eriytymistä, mutta sekin vaatii konkreettisia tekoja, kuten vaatimuksen kasvatuksen ja koulutuksen sukupuolitietoisuudesta. Suurin osa teknologian kehittäjistä on valkoisia miehiä: 2019 tehdyn selvityksen mukaan Googlen tekoälyn kehittäjistä naisia oli 10 prosenttia, Facebookin eli nykyisen Metan 15 prosenttia. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä vähän dataa.
Haasteellisessa ihmisoikeustilanteessa on tärkeää, että Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet YK:n ihmisoikeusneuvostossa sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien osalta. Suomella on innovatiivinen maine teknologiassa, ja Suomen ulkopolitiikan ytimessä on tukea ja edistää naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Siksi teknologian tasa-arvokysymysten esiinnosto ja ratkaisuehdotukset tulee olla näkyvässä roolissa Suomen ihmisoikeusneuvostotyössä.
Naisjärjestöt tukevat valtioiden tasa-arvotyötä, kuten olemme nähneet Generation Equalityssa. Naisjärjestöjen Keskusliitolla on 72 jäsenjärjestöä, joiden joukossa tehdään vaikuttavaa työtä tasa-arvon ja teknologian yhteenkytkemiseksi, ja juuri järjestöjen kautta moni netissä väkivaltaa kokenut saa apua. Vahva kansalaisyhteiskunta on myös demokratian ja rauhan kulmakivi. Kansalaisjärjestöjen osallistaminen on olennainen osa Suomen ihmisoikeusneuvostotyötä, ja olemme mielellämme mukana edistämässä naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa.
Muut aiheet:
Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävän ulkopolitiikan (englanniksi Feminist Foreign Policy) käyttöönotto olisi Suomelle työkalu edistää naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia systemaattisesti. Tasa-arvoa systemaattisesti edistävä ulkopolitiikka mahdollistaisi tasa-arvon tavoitteiden, keinojen, mittarien ja seurannan kehittämisen koko ulkoasiainhallinnolle ja tukisi näin myös Suomen toimintaa ihmisoikeusneuvostossa.
Suomen tulee rohkeasti pitää esillä Afganistanin naisten asemaa. YK:n Afganistanin ihmisoikeuksien erityisraportoijan mandaattia tulee jatkaa ja naisten oikeuksien tulee olla ihmisoikeuksien erityisraportoijan mandaatissa prioriteettina.
Iranin naiset ansaitsevat tavoitteilleen itsemääräämisoikeudesta kansainvälisen tuen. Naisjärjestöjen Keskusliitto seisoo Iranin naisten tukena ja pyydämme, että myös Suomi osoittaa näyttävästi tukensa.
Naisten roolia Ukrainan rauhanrakentajina- ja neuvottelijoina on tärkeää korostaa 1325-päätöslauselman mukaisesti. Suomen on aktiivisesti edistettävä sitä, että naiset ovat mukana kaikissa neuvottelupöydissä, jossa päätetään heitä koskevista asioista.
Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, mukaan lukien oikeus aborttiin, on pidettävä esillä ja niitä on puolustettava.
Ihmisoikeuspuolustajat tarvitsevat tukea ympäri maailmaa.