Naisjärjestöjen keskusliitto Twitterissä Naisjärjestöjen keskusliitto Facebookissa
 

Osaavat JA VAIKUTTAVAT NAISET vaalivat ja RAKENTAVAT YHTEISTYÖSSÄ TASA-ARVOISta ja kestävää YHTEISKUNtaa

 
 
 
 

KuntavaaliTAVOITTEET

PDF suomeksi  / på svenska


NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITON kuntavaalitavoitteet 2017


Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 58 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistäminen. Kuntavaalitavoitteet on laadittu yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.

 
 

1. TASA-ARVOINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA JULKINEN HALLINTO

Puolueiden on noudatettava sukupuolikiintiöitä ehdokasasettelussaan. Naisia tulee olla nykyistä enemmän kuntien johtotehtävissä. Eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien naisten osuuden kuntien päätöksentekijöinä on kasvettava ja alueiden välisten erojen naisten osallistumisessa kavennuttava. Kuntien on edistettävä naisten etenemistä johtotehtäviin. Ulkomaalaistaustaisten naisten äänestysaktiivisuuden ja osuuden kuntavaaliehdokkaista ja valituista päättäjistä tulee kasvaa. Kunnallisten luottamustoimien hoitamisen ei tule pienentää äitiys- ja vanhempainpäivärahojen määrää.

Kuntien on sitouduttava julkisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Kuntien tasa-arvonäkemykset tulee määritellä ja kirjata niiden strategioihin. Kuntien on toteuttava tasa-arvonäkemystä kaikessa toiminnassaan. Kunnilla on osaamista, tarvittavat resurssit sekä toimivat rakenteet ja käytännöt tasa-arvon edistämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tasa-arvotoimikunta ja toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen kunnan kaikessa toiminnassa. Kuntapäätösten sukupuolivaikutukset on arvioitava ja kuntien varojen käytön ja palveluiden edistettävä tasa-arvoa.

Kuntien on työnantajina edistettävä työn ja perheen yhteensovittamista. Kuntien tulee työnantajina edistää työn ja perheen yhteensovittamista ja kannustaa erityisesti isiä perhevapaiden käyttöön. Tavoitteet tulee kirjata kunnan henkilöstön tasa-arvosuunnitelmaan.


2. TASA-ARVOINEN KASVATUS JA KOULUTUS 

Kaikilla lapsilla on oltava mahdollisuus laadukkaaseen ja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta riippumatta. Varhaiskasvatusta tulee olla saatavilla myös vuorohoitona ja päivähoitomaksujen tulee olla kohtuullisia. Päiväkotien on oltava lähipalveluita.

Koulujen ja oppilaitosten on tehtävä suunnitelmallista tasa-arvotyötä. Koulujen ja oppilaitosten tulee panostaa koulutuksen segregaation lieventämiseen sekä opetuksessa että opintojen ohjauksessa. Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän sekä kiusaamisen vastaista työtä tulee tehostaa. Peruskoulujen on oltava lähipalveluita.


3. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN EHKÄISEMINEN

Kuntien päättäjillä sekä viran- ja toimenhaltioilla on oltava tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyn ja väkivaltaa kokeneiden palveluiden tulee olla kiinteä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja väkivallan vastaisen kasvatuksen on sisällyttävä osaksi varhaiskasvatusta, opetusta, koulutusta ja nuorisotoimea.

Kuntien ennaltaehkäisevän toiminnan ja maakuntien tarjoamien palveluiden rajapinnoille ei synny aukkoja. Väkivaltaa kohdanneet naiset on osattava ohjata oikeiden palveluiden pariin.

 


4. LIIKUNTA, KULTTUURI JA VAPAA-AIKA 

Kunnan tarjoamien vapaa-ajan-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden on huomioitava eri taustaiset ja eri-ikäiset naiset, miehet, tytöt ja pojat ja niiden tulee purkaa sukupuolistereotypioita.

Liikuntapaikkojen rakentamisessa, liikuntapalveluiden järjestämisessä ja liikunta- ja urheiluseurojen vuorojen jakamisessa on huomioitava tyttöjen ja naisten harrastusten erityistarpeet, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset naiset.


5. JULKINEN LIIKENNE JA JULKISET TILAT

Kunnassa on oltava toimiva, kattava ja kohtuuhintainen julkinen ja palveluliikenne, joka huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet. Kaikkien käyttäjäryhmien tulee voida matkustaa turvallisesti ilman pelkoa esimerkiksi väkivallasta. Liikuntarajoitteisilla ja lastenvaunujen kanssa kulkevilla on oltava mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä yhtäläisesti muiden kanssa.

Julkisen tilan on oltava yhtä turvallinen naisille ja miehille kaikkina vuorokaudenaikoina.  Julkisten alueiden, kuten puistojen ja pururatojen sekä kevyen liikenteen väylien on oltava valaistuja ja hyvin hoidettuja kaikkina vuodenaikoina siten, että kaikkien on mahdollista ja turvallista liikkua niillä.


6. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT JA MAAKUNTAHALLINTO

Sukupuolten tasa-arvo huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen henkilöstövaikutukset kohdistuvat pääosin naisiin. Uudistuksella voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon ja naisten eläkkeisiin. Sukupuolivaikutukset on arvioitava ja huomioitava sote-uudistuksen kaikissa vaiheissa.

Kuntien ja maakuntien välisten palveluketjujen toimivuus on turvattava. Palveluketjujen toimivuus on erityisen tärkeää kuntien vastuulle kuuluvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja maakunnille siirtyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla. Vanhustenhoidossa on huomioitava asiakkaan sukupuoli. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, väkivallan uhreille tarjottavien palveluiden resursointi ja oikea-aikainen saatavuus on turvattava. Naisten terveyden erityispiirteet on huomioitava ja esimerkiksi naisten sydän- ja verisuonitautien varhaista diagnosoimista parannettava. Naisille on taattava riittävät päihdepalvelut. Lapsiperheiden yhdenvertaisista oikeuksista ennaltaehkäisevään neuvontaan ja kotipalveluihin on huolehdittava. Kouluterveydenhuollon järjestäminen koulun yhteydessä on turvatta.

Maakuntauudistus ei saa vähentää naisten valtaa. Maakuntalakiin on kirjattava tasa-arvon edistämisvelvoite. Naisten ja miesten tasapuolinen edustus on turvattava epäsuorasti valituissa maakuntahallinnon toimielimissä. Maakuntiin on luotava toimivat rakenteet ja budjetoitava riittävät resurssit sukupuolten tasa-arvon edistämiselle. Maakuntalakiin, maakuntastrategioihin sekä maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun tulee sisällyttää sukupuolten tasa-arvon edistäminen.


KVINNOORGANISATIONERNAS CENTRALFÖRBUNDS KOMMUNALPOLITISKA MÅL 2017


Kvinnoorganisationernas Centralförbund har 58 medlemsorganisationer med sammanlagt mer än 400 000 medlemmar. Kvinnoorganisationernas Centralförbunds mål är att främja kvinnans ställning, jämställdhet, samt flickors och kvinnors mänskliga rättigheter. Målen för kommunalvalet har sammanställts i samarbete med medlemsorganisationerna

 

1. JÄMSTÄLLT BESLUTSFATTANDE OCH JÄMSTÄLLD OFFENTLIG FÖRVALTNING

Partierna bör tillämpa könskvoter när de ställer upp kandidater. Fler kvinnor bör väljas till ledande poster inom kommunerna. Andelen kvinnor i olika åldrar och med olika bakgrund bland de kommunala beslutsfattarna bör öka och skillnaderna mellan olika områden i fråga om kvinnors deltagande bör minska. Kommunerna bör arbeta för att fler kvinnor ska få ledande poster. Röstningsaktiviteten bland kvinnor med utländsk bakgrund och dessas andel av kommunalvalskandidaterna och de valda beslutsfattarna bör öka. Kommunala förtroendeuppdrag får inte medföra avdrag i dagpenningen för moderskaps- och föräldraledighet.

Kommunerna bör förbinda sig offentligt att främja jämställdhet. Kommunernas jämställdhetsståndpunkter bör fastställas och införas i kommunernas strategier. Kommunerna bör följa sin jämställdhetsståndpunkt i all verksamhet. Kommunerna har kompetens, nödvändiga resurser samt fungerande struktur och praxis för att främja jämställdhet. Sådana är exempelvis jämställdhetskommittén och jämställdhetsplanen, som ska tillämpas i all kommunal verksamhet. Könskonsekvensbedömningar bör göras av alla beslut som fattas inom kommunen, och kommunernas användning av medel och tjänster bör främja jämställdhet.  De kommunala beslutens könskonsekvenser bör bedömas och kommunernas medelsanvändning och tjänster bör främja jämställdhet.

Som arbetsgivare bör kommunerna främja samordningen av arbete och familj. Som arbetsgivare bör kommunerna främja samordningen av arbete och familj och uppmuntra särskilt pappor att ta familjeledigheter. Målen bör införas i jämställdhetsplanen för kommunens personal.


2. JÄMSTÄLLD FOSTRAN OCH UTBILDNING

Alla barn bör ha möjlighet till högklassig småbarnspedagogik på heltid oavsett föräldrarnas arbets- eller studiesituation. Småbarnspedagogik bör vara tillgänglig också i form av skiftvård och avgifterna bör vara rimliga. Avståndet till daghemmen får inte vara för långt.

Skolor och läroanstalter bör bedriva systematiskt jämställdhetsarbete. Skolor och läroanstalter bör satsa på att minska utbildningssegregationen såväl inom undervisningen som inom studiehandledningen. Arbetet mot könsrelaterade och sexuella trakasserier och mobbning bör effektiviseras. Avståndet till grundskolorna för inte vara för långt.


3. FÖREBYGGANDE AV VÅLD MOT KVINNOR

De kommunala beslutsfattarna, tjänsteinnehavarna och befattningshavarna bör ha kunskap om våld mot kvinnor. Förebyggande av våld mot kvinnor och tjänster för kvinnor som har utsatts för våld bör utgöra en permanent del av främjandet av hälsa och välfärd. Antivåldsfostran bör ingå i småbarnspedagogiken, undervisningen, utbildningen och ungdomsverksamheten.

Det får inte finnas luckor i gränsområdet mellan kommunernas förebyggande arbete och de tjänster som erbjuds av landskapen. Det bör finnas kompetens att hänvisa kvinnor som har utsatts för våld till rätt tjänster.


4. IDROTT, KULTUR OCH FRITID

Kommunens fritids-, ungdoms- och kulturverksamhet bör beakta kvinnor, män, flickor och pojkar med olika bakgrund och i olika åldrar. Verksamheten bör bryta könsstereotypier.

Vid byggandet av idrottsplatser, anordnandet av idrottstjänster och fördelningen av träningstider till idrottsföreningar bör flickors och kvinnors särskilda behov beaktas, inklusive kvinnor med invandrarbakgrund eller funktionsnedsättning.


5. KOLLEKTIVTRAFIK OCH OFFENTLIGA RUM

Kommunen bör ha en fungerande och heltäckande kollektiv- och servicetrafik som beaktar olika användargruppers behov och biljettpriserna bör vara skäliga. Alla användargrupper bör kunna resa tryggt utan rädsla för exempelvis våld. Personer med funktionsnedsättning eller barnvagn bör ha möjlighet att använda kollektivtrafiken i samma utsträckning som andra.

Det offentliga rummet bör vara lika tryggt för kvinnor och män under alla tider på dygnet. Offentliga områden, såsom parker, motionsslingor och gång- och cykelbanor, bör ha tillräcklig belysning och underhållas väl under alla årstider så att det är möjligt och tryggt för alla att röra sig där.


6. SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD SAMT LANDSKAPSFÖRVALTNING

Jämställdheten bör beaktas vid anordnandet av social- och hälsovård. Social- och hälsovårdsreformens konsekvenser för personalen gäller i huvudsak kvinnor. Reformen kan ha långvariga effekter på jämställdheten i fråga om lön och på kvinnornas pensioner. Könskonsekvenserna bör bedömas och beaktas i alla skeden av vårdreformen.

Kommunernas och landskapens vårdkedjor bör fungera smidigt. Fungerande vårdkedjor är särskilt viktigt inom främjandet av välfärd och hälsa, som ligger på kommunernas ansvar, och inom social- och hälsovården, som övertas av landskapen. Inom äldreomsorgen bör klientens kön beaktas. Förebyggande av våld mot kvinnor samt resurser för tjänster för våldsoffer och snabb tillgång till dessa tjänster bör tryggas. Särdragen i kvinnors hälsa bör tas i beaktande och till exempel den tidiga diagnostiseringen av hjärt- och kärlsjukdomar hos kvinnor bör förbättras. Kvinnor bör garanteras tillräcklig rusmedelsvård. Barnfamiljernas lika rätt till förebyggande rådgivning och hemservice bör tryggas. Skolhälsovården bör ordnas i samband med skolan.

Landskapsreformen får inte minska kvinnornas makt. En skyldighet att främja jämställdhet bör införas i landskapslagen. En jämn fördelning mellan kvinnor och män bör tryggas i indirekt valda organ inom landskapsförvaltningen. Landskapen bör få fungerande strukturer och tillräckliga budgetresurser för att främja jämställdhet. Främjande av jämställdhet bör ingå i landskapslagen och landskapsstrategierna samt i planeringen av landskapens verksamhet och ekonomi.


 
 
  • We All
  • Wihuri-logo
  • OKMlogo
  • Naisten ääni
  • Minna
  • Laukku-kirja
  • KalevaKoru_logo
 
 
 
 
 
login Synergia Foxy