Hyppää sisältöön

Naisjärjestöjen Keskusliiton kommentit ulkoministeriön kansalaisjärjestökuulemiseen YK:n ihmisoikeusneuvostosta 15.2.2023

Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ulkoministeriön kansalaisyhteiskunnan kuulemistilaisuudessa Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston 52. istunnossa 27.2.–4.4.2023.

Naisjärjestöjen Keskusliitto korostaa tasa-arvon merkitystä demokraattisten ja vakaiden yhteiskuntien perustana. Tasa-arvo ja naisten osallistuminen päätöksentekoon kulkevat tutkimusten mukaan käsi kädessä elintason kasvun ja pysyvän rauhan kanssa. Kriisiaikoina tasa-arvon tukemisen merkitys korostuu entisestään.

Vaikka kriisit luovat painetta suunnata rahoitusta ja fokusta uudelleen, tasa-arvon unohtaminen ei ole kestävä ratkaisu. Kriisit voivat heikentää tasa-arvoa ja kasvattaa sukupuolten välistä kuilua. Näin tapahtuu, jos toimenpiteiden sukupuolivaikutuksia ei oteta huomioon päätöksenteossa kriisiaikoina. Kriisit kuitenkin voivat myös antaa mahdollisuuden sukupuolittuneiden normien ja odotusten kyseenalaistamiseen. Tämä ei tapahdu automaattisesti, vaan vaatii aktiivista ja systemaattista tukea tasa-arvolle ja naisten ja tyttöjen
ihmisoikeuksille kaikkina aikoina.

Suomen tulee olla rohkea, aloitteellinen ja kunnianhimoinen tasa-arvon eteen tekemässään työssä.
Haasteellisessa ihmisoikeustilanteessa on tärkeää, että Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet YK:n
ihmisoikeusneuvostossa sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien osalta ja että Suomi systemaattisesti edistää niitä kaikissa tilanteissa. Suomi on sitoutunut pitkäjänteisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja sukupuolten tasa-arvo on keskeisessä osassa Suomen ihmisoikeusneuvostotyötä. Sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämisen tulee läpileikata työ
ihmisoikeusneuvostossa.

AFGANISTANIN NAISTEN ÄÄNI

  • Afganistanin naisia ei saa jättää yksin nyt, kun he tarvitsevat kansainvälistä yhteisöä ja Suomea enemmän, kuin koskaan ennen. Tämä oli keskeinen viesti Naisjärjestöjen Keskusliiton Afganistanin naisten ääni -selvityksessä, jossa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa Suomen osallistumista Afganistanin kansainväliseen operaatioon maan naisten näkökulmasta.
  • Miltei jokainen haastateltu nainen vetoaa suoraan Suomeen: “Älkää unohtako meitä, olkaa meidän äänemme maailmalla, seiskää meidän rinnallamme nyt, kun me sitä kaikkein eniten tarvitsemme.”
  • Haastatellut yhteistyökumppanit arvostivat Suomen pitkäjänteistä tukea afgaaninaisten hyväksi. Suomi koettiin kuuntelevana ja luotettavana kumppanina, joka oli aidosti sitoutunut tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämiseen.
  • Suomen profiloituminen tasa-arvon edistäjänä loi myös odotuksia. Suomi perusteli Afganistanin operaatioon osallistumista naisten oikeuksilla. Talibanin valtaannousun jälkeen moni Suomen kanssa yhteistyötä tehnyt ihmisoikeuspuolustaja on vakavassa vaarassa. Heidän auttamisensa turvallisesti ulos maasta kuuluu myös Suomelle.
  • Haastatellut naiset korostavat, että Suomen tulee nyt kaikin voimin yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa jatkaa Talibanin painostamista. Haastatellut toivat selkeästi esiin, että Suomen toimilla on merkitystä. Suomi voi kansainvälisillä areenoilla, erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvostossa mutta myös EU:ssa, vaikuttaa merkittävällä tavalla nostamalla yhä uudestaan ja uudestaan afgaaninaisten tilanteen ja tukemalla Afganistaniin liittyviä aloitteita. Näin Suomen tulee YK:n ihmisoikeusneuvostossa toimia.
  • Suomen tulee ottaa pikimmiten käyttöön humanitäärinen viisumi. Moni Suomen kanssa yhteistyötä tehnyt naisihmisoikeuspuolustaja on Talibanin valtaannousun jälkeen hengenvaarassa.
    Kun Suomi pyrki YK:n ihmisoikeusneuvostoon, yksi keskeisimmistä kampanjaviesteistä oli ihmisoikeuspuolustajien tukeminen. Tähän Suomelta puuttuvat tällä hetkellä työkalut. On hienoa,
    että Suomi on EU:n mukana antamassa pakolaisaseman ja suojelua sukupuolen perusteella Afganistanin naisille. Koska Suomen ja muiden kumppanimaiden lähetystöt Afganistanissa on
    suljettu, turvapaikan hakeminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta.
  • Moni Euroopan maa, mm. Saksa, kehittävät myös korkeakouluohjelmia, jotka auttavat afgaaninaisia saamaan opiskelupaikan ulkomailta ja näin pääsemään koulutuksen piiriin. Suomeen tarvittaisiin samanlainen ohjelma. Afghan Women Scholars -hanke tukee Afganistanin naisten mahdollisuuksia suorittaa tutkinto loppuun länsimaissa, mutta mukana ei ole vielä yhtään korkeakoulua Suomesta.
  • Tyttöjen koulunkäynnin mahdollistamiseen tarvitaan kaikki keinot käyttöön. Suomen on tärkeää etsiä keinoja tukea koulujen avaamista tytöille ja naisille kaikilla koulutuksen asteilla ja oppiaineissa, mukaan lukien yliopistot. Tässä voidaan hyödyntää tässä vaihtoehtoisia keinoja, kuten radiota ja etäyhteyksiä.
  • Afganistaniin tarvitaan koko maan kattava ihmisoikeuksien monitorointi. Ihmisoikeusrikkomusten raportointi on tällä hetkellä heikoissa kantimissa, mutta vain luotettavan dokumentoinnin avulla Taliban voidaan saattaa vastuuseen teoistaan. Tässä luonteva toimija on YK:n ihmisoikeusneuvosto.
  • Monet naiset toivoivat keskusteluyhteyden ja vuoropuhelun rakentamista Talibanin ja Afganistanin naisten välille ja nopean kommunikoinnin kanavan muodostamista. Vaikka tilanne
    on vaikea, naisilla on halua vaikuttaa sen parantamiseksi.
  • Yksi naisten esiin nostama toive on kevyempi tapa hakea rahoitusta pienille, naisten asemaa vahvistaville kansalaisjärjestöhankkeille. Naiset perustavat nyt pieniä oma-apuryhmiä ja nämä ryhmät tarvitsevat tukea. Vaikka tilanne Afganistanissa on vaikea erityisesti pienille toimijoille, olisi joustavampien ja kevyempien rahoitusmekanismien innovatiivinenkin pohdinta tärkeää niiden aloitteiden tukemiseksi, joita maassa kaikesta huolimatta jatkuvasti syntyy naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien tukemiseksi.
  • Naisten tilanne on vaikeutunut Afganistanissa jatkuvasti. Talibanhallinto on syrjäyttänyt naiset täysin yhteiskunnan, sen päätöksenteon ja osallisuuden ulkopuolelle. Naisten elämää rajoitetaan kaikilla elämänalueilla: on kyse naisten apartheidista. Mikään muu maa maailmassa ei kiellä tyttöjen
    ja naisten opiskelua.
  • Raporttia varten haastateltiin 30 afganistanilaista (28 naista, 2 miestä) sekä 16 suomalaista ja kansainvälistä asiantuntijaa sekä viranhaltijaa. Haastateltujen afgaaninaisten joukossa on poliiseja, ministereitä, poliitikkoja, toimittajia, lääkäreitä, opiskelijoita, naisaktivisteja, järjestövaikuttajia
    sekä entisiä viranhaltijoita. Merkittävä osa heistä voidaan määritellä ihmisoikeuspuolustajiksi. Katsauksen rahoitti ulkoministeriö. Katsaus luovutettiin ulkoministeri Pekka Haavistolle 20.1.2023.
  • Afgaaninaisten oman äänen kuulemista on jatkettava. Tämän afgaaninaisvaikuttajat ovat toistuvasti tuoneet esiin, myös Naisjärjestöjen Keskusliiton Afganistanin naisten ääni -selvityksessä. Afganistanin naiset tarvitsevat tukea äänensä saamiseksi kuuluviin, mutta se ei saa tarkoittaa heidän puolestaan puhumista vaan sen on tarkoitettava heidän äänellään puhumista.

IRANIN NAISTEN TILANNE

  • Mahsa Aminin kuoleman jälkeisissä mielenosoituksissa Iranissa on nähty laajaa ja suhteetonta voimankäyttöä rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan. Seurauksena YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC) päätti joulukuussa erottaa Iranin naisten asemaa käsittelevästä toimikunnasta (CSW).
  • Naisjärjestöjen Keskusliitto korostaa, että Irania tulee painostaa takaamaan naisten oikeudet niin mielenosoituksiin liittyen kuin yhteiskunnassa yleisesti. Iranin tulee kantaa vastuunsa naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksista osana kansainvälistä yhteisöä. Irania tulee kannustaa ratifioimaan YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän vastainen yleissopimus CEDAW.
  • Kansainvälisen yhteisön on vaikutettava Iraniin, jotta sen viranomaiset lopettavat rauhanomaisten mielenosoitusten väkivaltaisen tukahduttamisen sekä mielivaltaiset pidätykset keinona vaientaa kriittiset äänet ja vapauttavat kaikki laittomasti pidätetyt. Tuhansien vankien armahdus helmikuun alussa on positiivinen askel, mutta painostusta tulee jatkaa.
  • Irania tulee painostaa lopettamaan välittömästi kuolemantuomioiden määräämisen mielenosoittajille ja niiden täytäntöönpanon, kumoamaan annetut kuolemantuomiot ja järjestämään oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kaikille pidätetyille. Amnestyn mukaan vuonna 2021 eniten raportoituja teloituksia tehtiin Iranissa, Egyptissä, Saudi-Arabiassa ja Syyriassa. Samalla maata on tärkeää kannustaa luopumaan kuolemantuomiosta kokonaan.
  • Yhtenä keinona Iranin naisten ja heidän ihmisoikeuksiensa tukemisessa ovat pakotteet, joita on tarpeen mukaan kovennettava.

UKRAINAN TILANNE JA NAISET, RAUHA JA TURVALLISUUS 1325 -PÄÄTÖSLAUSELMA

  • Ukrainan sodan pitkittyessä naisten ja tyttöjen ottaminen mukaan rauhan rakentamiseen on entistäkin tärkeämpää. Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan tulee helmikuussa kuluneeksi vuosi, eikä sodan loppumisesta ole merkkejä. Kansainvälisen yhteisön on jatkettava tukeaan Ukrainalle ja sen Naiset, rauha ja turvallisuus 1325-toimintaohjelman toimeenpanolle.
  • Naisten ja tyttöjen oikeudet on huomioitava Ukrainan sodan jälleenrakentamisessa kokonaisvaltaisesti. Sodan pitkittyessä sen vaikutukset ukrainalaisten, erityisesti naisten ja lasten, elämään ja toimeentuloon vahvistuvat entisestään. Naiset ja tytöt on huomioitava läpileikkaavasti kaikissa ohjelmissa ja toimenpiteissä, joilla vastataan sotaan ja siihen liittyviin taloudellisiin haasteisiin, ei vain 1325-toimintaohjelmassa. Ukrainan tilanteeseen vastaamiseen tarvitaan alueellinen 1325-toimintaohjelma (regional action plan, RAP).
  • Suomen on aktiivisesti edistettävä sitä, että naiset ovat mukana kaikissa neuvottelupöydissä, jossa päätetään heitä koskevista asioista. Venäjän hyökkäyksen jälkeen käytiin useita rauhanneuvottelukierroksia, joiden kuivuttua kokoon keskustelu on jatkunut asiapohjalta mm. viljakuljetuksiin liittyen. Naisia näissä pöydissä ei ole nähty, ei Ukrainan eikä Venäjän neuvottelijoina. Naisten roolia rauhanrakentajina- ja neuvottelijoina on tärkeää korostaa 1325- päätöslauselman mukaisesti.
  • Viimeaikaiset uutiset Ukrainan lapsikaappauksista on otettava vakavasti. Ukrainalaisten lasten pakkosiirrot Venäjälle rikkovat räikeästi lasten oikeuksia, ja niiden on arvioitu täyttävän sotarikoksen ja mahdollisesti kansanmurhan tunnusmerkit.
  • Seksuaaliväkivaltaa on käytetty Ukrainassa systemaattisesti sodankäynnin välineenä, ja
    seksuaaliväkivalta on myös yleistynyt ukrainalaisessa yhteiskunnassa militarisaation myötä.

    Kyse on sotarikoksista ja seksuaalirikoksista, ja Suomen on tuettava kaikin keinoin näiden rikosten dokumentointia, tutkintaa ja tuomitsemista. Seksuaaliväkivallan uhrit tarvitsevat erityistä tukea niin terveydenhoidon kuin psykososiaalisen tuen osalta. Erityisen tärkeää on huolehtia väkivaltaa kokeneiden seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista, mukaan lukien oikeudesta aborttiin. Tästä on huolehdittava myös niissä maissa, joihin ukrainalaisia pakenee, ml. Puola.
  • Naiset ja tytöt tulee huomioida humanitaarisen avun kohdistamisessa intersektionaalisesti, huomioiden myös mm. vammaiset naiset ja tytöt, ja sukupuolinäkökulma tulee valtavirtaistaa
    kaikkiin kansainvälisiin avustusohjelmiin.
    Kansainvälisen yhteisön on tärkeää Ukrainan tukea kansalaisyhteiskuntaa ja naisjärjestöjä kaikin keinoin.

SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMISTERVEYS JA -OIKEUDET JA ANTI-GENDER

  • Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, mukaan lukien oikeus aborttiin, on pidettävä jatkuvasti esillä ja niitä on puolustettava. Maailmalla ja Suomessa kasvava anti-gender-liike muodostaa uhan naisten ja vähemmistöjen ihmisoikeuksille, ja siihen on puututtava määrätietoisesti.
  • Tukemalla systemaattisesti naisten oikeuksia, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja muiden vähemmistöjen oikeuksia Suomi voi lunastaa paikkansa kansainvälisenä ihmisoikeuksien puolustajana.
  • Anti-gender-liikkeeseen vastaaminen ja tasa-arvotyö ylipäätään vaatii intersektionaalista otetta. Anti-gender-liikkeeseen vastataan parhaiten rakentamalla alliansseja kaikkien sellaisten toimijoiden kanssa, jotka jakavat samat arvot.
  • Yllä mainitut teemat on tärkeää pitää esillä myös tulevassa naisten asema -toimikunnan CSW67-istunnossa (the Commission on the Status of Women), joka pidetään New Yorkissa 6.–17.3.2023. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet liittyvät niin istunnon pääteemaan innovaatiot ja teknologinen muutos (esimerkiksi USA:ssa keskustellaan siitä, voiko kuukautiskiertoa seuraavien sovellusten tietoja käyttää naisten saamiseksi syytteeseen abortista) kuin sen seurantateemaan maaseudun naiset ja tytöt (esimerkiksi naisten pääsy palveluiden piiriin maaseudulla).
  • Naisjärjestöjen Keskusliitto on koonnut kattavan anti-gender-tietopaketin, jossa käsitellään liikehdinnän toimintatapoja, juuria ja rahoitusta.

FEMINISTINEN ULKOPOLITIIKKA TUKEMAAN IHMISOIKEUSPERUSTAISUUTTA

  • Suomi voisi systematisoida sukupuolten tasa-arvonäkökulman ulkopolitiikassaan ottamalla käyttöön feministisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Ulkoministeriön Gender Equality in Finnish Foreign Affairs -selvityksen mukaan Suomi edistää tasa-arvoa ulkopolitiikassaan monin tavoin jo nyt, mutta tämä ei ole systemaattista.
  • Erityisesti turvallisuuspolitiikkaan tarvitaan systemaattisempaa sukupuolinäkökulmaa. Selvityksen mukaan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on sukupuolisokeaa, eikä esimerkiksi NATO hakemuksessa ollut lainkaan tasa-arvonäkökulmaa huolimatta siitä, että sekä Suomella että NATOlla on oma 1325-toimintaohjelmansa.
  • Feminististä ulkopolitiikkaa tarvitaan myös mm. Afganistanin, Ukrainan ja Iranin kriiseihin vastaamiseen. Naisjärjestöjen Keskusliiton Afganistanin naisten ääni -raportissa esitettiin useita suosituksia siihen, mitä Afganistanin kokemuksista on mahdollisuus oppia. Yksi suosituksista koski tasa-arvoa edistävän ulkopolitiikan käyttöönottoa siten, että selvityksen suositukset Afganistanin naisten tukemiseksi olisivat osa sitä. Naiset, rauha ja turvallisuus -näkökulma ja Afganistanin naisten ihmisoikeuksien tukeminen olisivat luontevasti keskeinen osa feminististä ulkopolitiikkaa.
  • Feministinen ulkopolitiikka mahdollistaisi tasa-arvon tavoitteiden, keinojen, mittarien ja seurannan kehittämisen koko ulkoasiainhallinnolle ja tukisi näin myös Suomen toimintaa ihmisoikeusneuvostossa. Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta IONK suosittelee, että ulkoministeriö sitoutuu sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävään ulkopolitiikkaan (feminist foreign policy, FFP) ja laatii sitä varten strategian, johon sisältyy tavoitteet, seurantajärjestelmä ja raportointi. Naisjärjestöjen Keskusliitto
    on vastannut suositusten valmistelusta yhteistyössä IONK:n kanssa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry


Saara-Sofia Sirén Terhi Heinilä
puheenjohtaja pääsihteeri


Lisätietoja:
Terhi Heinilä, pääsihteeri, puh. 0405305544, [email protected]
Merja Kähkönen, vaikuttamisen ja kansainvälisten asioiden asiantuntija, puh. 050 546 6688,
[email protected]

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry on vuonna 1911 perustettu
sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö, johon kuuluu 73 jäsenjärjestöä ja yhteensä
noin 400 000 jäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.

Jaa somessa:

Tilaa uutiskirjeemme!

Kuulet uusimmat uutisemme noin 10 kertaa vuodessa.

Voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Lue kaikki uutiskirjeemme täältä.

Onko järjestösi kiinnostunut jäsenyydestä?

Naisjärjestöjen Keskusliitto edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa.

Liiton jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset ja muut rekisteröidyt yhdistykset.